Apua vainoamiseen

Sunnuntai 19.5.2013 klo 10:14

”Mitään ei voi tehdä ennen kuin jotakin pahempaa tapahtuu. Sitten jos jotain pahempaa tapahtuu niin soitat hälytyskeskukseen. Ei tuo tule loppumaan ennen kuin se tyyppi kuolee”

Näin totesi erään asiakkaamme mukaan poliisi hänelle, kun hän oli kääntynyt viranomaisten puoleen häntä koskevassa vainoamistapauksessa. Kun menet pelokkaana hakemaan apua ahdistukseesi tilanteessa, jossa sinua vainotaan, niin miltä mahtaa tuntua edellä mainitun ohjeen saattamana kävellä pois turvallisuudesta vastaavan viranomaisen luota? Vaikkakin kyse on yksittäistapauksesta niin selvää on, että paljon on vielä tehtävissä, jotta vainoamisen kohteeksi joutuneet henkilöt saavat sen tuen ja avun, jonka he tarvitsevat jouduttuaan tämänkaltaisen oikeudettomien tekojen kohteeksi.

Laki ja vainoaminen

Hallitus on tehnyt esityksen vainoamisen kriminalisoimiseksi ja asia on parhaillaan eduskunnan lakivaliokunnan käsiteltävänä. Tämän prosessin yhteydessä PsyJuridicasta on pyydetty lausuntoa muun muassa vainoamisen vaikutuksesta ihmiselämään. Näkemyksemme on, että keskusteluissa vainoaminen on rinnastettu usein laittomaan uhkaukseen, ja toisinaan sen on arvioitu jopa olevan ”vähempi paha”, josta myös rangaistuksen tulisi olla lievempi kuin nyt ehdotettu sakko-kaksi vuotta vankeutta. Nähdään, että kysehän on vähän niin kuin huonosta käytöksestä ja kiusaamisesta tai häirinnästä, eikö vain? Ne, jotka ovat joskus itse olleet vainoamisen kohteena, voivat omien kokemusten perusteella kertoa (jos jaksavat vielä jollekin asiasta puhua), miten vakavasta asiasta vainoamisessa on kyse. Olemme työskennelleet useiden vainoamistapausten kanssa. Usein niihin sisältyy joukko laittomia uhkauksia. Ruotsissa vainoamisen kriminalisointia laadittiin aikoinaan samoin ajatuksin kuin nyt Suomessa, mutta myöhemmin vainoamisen todellinen luonteen ilmettyä, rangaistusasteikko nostettiin neljään vuoteen vankeutta. Ruotsissa ei ole mahdollista saada sakkorangaistusta vainoamisesta.

Vainoamisen tekotavat ja uhka

Vainoamisen kohteena oleva henkilö saa tyypillisesti kymmeniä ja joskus satoja yhteydenottoja puhelimitse, kirjeitse ja sähköpostitse, hänen facebook tiliään vakoillaan ja hänestä hankitaan tietoa internetistä, häntä voidaan seurata ja uhata, hänen työpaikkansa tai kotinsa ulkopuolella voidaan oleskella, ja hänelle voidaan toimittaa tavaroita ja ”lahjoja”. Usein vainoaminen käsittää samassa tapauksessa kaikki tai useimmat edellä mainituista teoista. Kolmasosa vainoamisen kohteena olevista henkilöistä joutuu vainoamisen myötä fyysisen väkivallan uhriksi ja noin joka kymmenes seksuaalisen väkivallan uhriksi.

Vainoaminen alkaa herättämään sen kohteena olevassa henkilössä pelkoa silloin kun henkilö tulkitsee tilanteen häntä uhkaavaksi. Altistuminen pelkoa herättävälle ärsykkeelle aiheuttaa ihmisessä lähes aina välittömän ahdistusreaktion. Ahdistusreaktion voimakkuus vaihtelee suuresti ihmisten välillä. Tyypillisimmillään pelon vaikutuksesta ihminen pyrkii pakenemaan tai piiloutumaan: Vainoamista kokeva henkilö, joka pelkää vainoajan saapuvan kotiinsa, pyrkii eri tavoin ennalta varmistamaan turvallisuutensa (mm. suunnittelmalla vara-ulospääsyn, hankkimalla hälytysjärjestelmän tai muuttamalla pois). Vainoamisen kohteena olevan henkilön kokeman pelon taso (matala – korkea) on yhteydessä henkilölle kehittyviin psyykkisiin ja fyysisiin oireisiin, mutta toimii myös hyvänä ennustemuuttujana mahdolliselle väkivallan eskaloitumiselle.

Vainoamisen aiheuttamat vahingot ja vahingonkorvaus

Vainoamistapaukset kestävät keskimäärin kaksi vuotta ja sen vaikutukset vainoamisen kohteena olevaan henkilöön ovat varsin laaja-alaiset. Tyypillisiä ns. sosiaalisia menetyksiä ovat: päivittäisrutiinien muuttaminen (62-82 %), puhelinnumeron vaihtaminen (14-62 %), työpaikan vaihtaminen (7-37 %), asuinpaikan vaihto (7-39 %) ja sisätiloissa pysytteleminen (16-70 %).2 Noin puolelle vainoamisen kohteena olevista henkilöistä asiasta aiheutuu taloudellisia kuluja (mm. puhelinnumeron vaihtaminen, oikeudelliset, psykoterapeuttiset palvelut yms.), jotka vaihtelevat muutaman kymmenen ja kymmenien tuhansien eurojen välillä (keskiarvon ollessa 2 800 euroa).

Sosiaalisia ja taloudellisten menetystyksiä tärkeämpää on se, että vainoaminen aiheuttaa sen kohteena olevalle henkilölle merkittäviä elämänlaatua rajoittavia psyykkisiä oireita. Noin 55-83 %:lle vakavalle vainoamiselle altistuneista henkilöistä kehittyy traumaperäinen stressihäiriö (PTSD). Tämän psyykkisen sairauden keskeisiä oireita ovat:

a) Toistuvat, tietoisuuteen tunkeutuvat ja ahdistavat muistikuvat ja unet vainoamistapahtumista;

b) Voimakkaat psykologista ahdistusta herättävät tuntemukset jouduttaessa tekemisiin vainoamisesta muistuttavien tai symboloivien sisäisten tai ulkoisten asioiden kanssa;

c) Vainoamiseen liittyvien asioiden jatkuva välttäminen ja yleisen reagointiherkkyyden turtuminen; sekä

d) Jatkuvia kohonneen vireystilan oireita, kuten keskittymisvaikeuksia ja korostunutta varuillaanoloa.

Vainoaminen henkisenä ja fyysisenä väkivaltana

Vainoamisen kohteeksi joutuminen kohottaa merkitsevästi somaattisten oireiden, ahdistuneisuuden, sosiaalisten häiriöiden, vakavan masennuksen ja itsemurha-ajatusten riskiä. Vainoamisen kohteeksi joutuneilla henkilöillä on todettu myös seuraavia oireita: krooniset univaikeudet (74 %), ruokahaluttomuus (48 %), epäluottamus (44 %), epäluuloisuus (39 %), hermostuneisuus (31 %), epätietoisuus (28 %) ja masennus (28%). Se, millaisia psyykkisiä oireita kullekin henkilölle vainoamisesta lopulta aiheutuu, riippuu mm. vainoamisen luonteesta, vainoajan ja sen kohteen vuorovaikutussuhteen laadusta, vainoamisen kohteena olevan henkilön persoonallisuudesta, psyykkisistä resursseista, sekä elämänhistoriasta.

Vainoamisen kohteeksi joutunut henkilö on usein huolissaan vainoamisen mahdollisesta eskaloitumisesta fyysiseksi ja seksuaaliseksi väkivallaksi, vainoamisen kestosta, tai jos se on päättynyt, niin sen uudelleen alkamisesta, sekä vainoamisesta itselle aiheutuvista psykososiaalisista seurauksista. Haasteelliseksi vainoamisesta aiheutuneiden psyykkisten oireiden psykoterapeuttisesta hoidosta tekee se, että vainoaminen ei ole yksittäinen traumaattinen tapahtuma, vaan pitkällinen erilaisten tapahtuminen ketju, jossa on vahvasti läsnä myös orientaatio tulevaisuuden tapahtumiin. Sen aiheuttamien psyykkisten vahinkojen (mm. pelkotilat, ruokahaluttomuus, keskittymisvaikeudet, univaikeudet, ahdistus) hoitaminen vaatii huomattavasti enemmän resursseja ja aikaa kuin esimerkiksi pahoinpitelystä aiheutuneiden fyysisesten vammojen hoitaminen.

Ihan kevyt juttu, ja sakkotuomiohan näihin on ihan paikallaan, vai mitä?

Vainoamisen vakavimmat vaikutukset sen kohteeksi joutuvalle henkilölle liittyvät henkisen hyvinvoinnin romahtamiseen. Vainoamisella loukataan ihmisen itsetuntoa ja vaurioitetaan psyykkistä hyvinvointia, ja sitä kautta saadaan aikaiseksi se, että elämän perusrakenteet murretaan useiksi vuosiksi eteenpäin.Vainoaminen on tekotapana ja käyttäytymismuotona sellainen, joka loukkaa vakavasti ihmisen itsemääräämisoikeutta, itsetuntoa, ja samalla riistää ihmiseltä oikeuden viettää tavanomaista ja tasapainoista elämää. Huomattava osa vainoamisen kohteena olevista henkilöistä kokee vainoamisen myötä menettäneensä kontorollin omasta elämästään.

Apua vainoamiseen

Vainoaja pyrkii ja usein onnistuu saamaan uhrinsa elämän täydelliseen kaaokseen . Usein myös uhrin lähipiiri ja työympäristö kärsiin ja voi pahoin johtuen vainojan käytöksestä. Tilanteesta selviäminen edellyttää, että uhri saa monipuolista apua nopeasti. Tällä hetkellä tilanne on jostain syystä se, että useat asiakkaamme ovat kokeneet, ettei viranomaiskoneisto ole tarjonnut heille riittävää tukea ja suojaa, vaan heidän taholta tilanne aktualisoituisi vasta sitten, jos ja kun vakavaa fyysistä väkivaltaa kohdistetaan heihin. Meille tämä kertoo siitä, että henkisen väkivallan olemassa oloa ei tunnisteta. Yksin henkilön ei tilanteessa kannata jäädä. Esimerkiksi ex-puolison vainoamista ei tule sietää, vaan asiaa tulee puuttua. Tehokas ja määrätietoinen tilanteen kokonaishallinta on alusta lähtien ensiarvoisen tärkeätä. Vainottu henkilö tarvitsee psykologista apua jaksamiseensa ja lakimiehen apua oikeudellisten keinovalikoimien käytön arviointiin. Tarvittaessa tähän on yhdistettävä turvallisuuteen liittyvistä asioista huolehtiminen, sekä ne toimenpiteet, joiden avulla saadaan eri viranomaiset aktivoitua asian ympärille.

Voisit olla kiinnostunut myös näistä:

Miten toimia vainoajan kanssa?

Miten toimia vainoamisen herättämien tunteiden kanssa?

Kippis! Laki vainoamisesta astuu voimaan 1.1.2014