Asianajaja, asianajotoimisto, lakimies, lupalakimies, lakitoimisto… Mitä eri nimitykset tarkoittavat?

PsyJuridica Oy on lakiasiaintoimisto, jonka palveluksessa on juristeja ja psykologi. Asiakkaitamme oikeudessa edustavat juristit ovat luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia.

Lakimies ja juristi ovat yleiskielen sanoja ja eräänlaisia kattotermejä, jotka tarkoittavat ylemmän juridisen korkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä. Lupalakimiehellä (luvan saaneella oikeudenkäyntiavustajalla), asianajajalla ja julkisen oikeusavustajan virassa toimivalla henkilöllä on oikeus toimia oikeudenkäyntiasiamiehenä eli edustaa asiakasta oikeudessa. Asianajaja on nimike, jota voi käyttää vain Suomen Asianajajaliiton jäsen. Valtion oikeusaputoimistossa työskentelevän lakimiehen virkanimike on julkinen oikeusavustaja.

Nimikkeet menevät arkikielessä usein sekaisin, eikä tästä yleensä ole haittaa – lakiasiaintoimistot, oikeusaputoimistot ja asianajotoimistot ottavat samankaltaisia toimeksiantoja, noudattavat samanlaisia työtapoja sekä muutenkin palvelevat asiakkaitaan samalla tavoin, vaikkakin valtion oikeusapua voi saada vain tietyn tyyppisten asioiden hoitoon. Luvan saaneella oikeudenkäyntiavustajalla ja asianajajalla on molemmilla samanlaisia velvollisuuksia esimerkiksi salassapitovelvollisuuden suhteen. Hyvän tietoturvan noudattaminen on kaikkien asianajoa harjoittavien tahojen lakisääteinen velvollisuus.

PsyJuridicassa toimivat juristit eivät käytä itsestään nimikettä asianajaja vaikka he olisivatkin suorittaneet asianajajatutkinnon. Tämä johtuu siitä, että Suomen Asianajajaliittoon kuuluvissa toimistoissa ei voi harjoittaa muuta toimintaa kuin asianajoa. PsyJuridica on tiettävästi ensimmäinen lakiasiaintoimisto ainakin Euroopassa ja mahdollisesti koko maailmassa, joka tarjoaa oikeudellisten palveluiden lisäksi myös psykologisia palveluita. PsyJuridicassa on töissä myös muiden alojen asiantuntijoita, ja heidän osaamistaan hyödynnetään soveltuvin osin asiakkaiden hyväksi. PsyJuridicassa työskentelevät psykologian ja sosiaalialan erityisasiantuntijat työskentelevät myös oman alansa erityistehtävissä. Tämä ei muuta sitä tosiasiaa, että jo suoraan lain perusteella (esim. salassapitovelvollisuus, tietoturva, vastuuvakuutukset), ammattieettisistä syistä sekä toimiston arvopäämäärien johdosta PsyJuridicassa noudatetaan sekä Suomen Asianajajaliiton mukaista hyvää asianajotapaa että muita oikeudenkäyntiavustajien toimintaa säänteleviä ohjeita ja suosituksia.

Oikeudessa asiakasta voi edustaa ainoastaan luvan saanut lakimies, asianajaja tai julkinen oikeusavustaja muutamia harvoja poikkeuksia lukuunottamatta. PsyJuridicassa asiakkaiden asioita oikeudessa ajavat juristit ovat luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia. Luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia, jotka toimivat oikeudessa, valvotaan valvontalautakunnassa ja sama valvontalautakunta valvoo myös asianajajia.

Minkälainen lakimies Sinun kannattaa valita asianajoon?

Toimistomme suositus on, että valitse sellainen juristi, johon koet voivasi luottaa ja jonka erityisosaaminen henkilönä tai toimiston tuottamien palveluiden osalta edistää nimenomaan Sinun asiasi hoitamista parhaalla mahdollisella tavalla. On tärkeää, että voit kokea luottavasi lakimieheesi ja että hän on tarvittaessa tavoitettavissasi kohtuullisen ajan puitteissa. Arvioi myös, mitä arvoja asiamiehesi ja hänen toimistonsa edustaa. Arvot ovat tärkeä lähtökohta – jos koet, että arvosi vastaavat valitsemasi lakitoimiston ja juristin arvoja, pohja rakentaa vankka luottamussuhde on jo olemassa.

Sanasto:

Lakimies / juristi: Yleisnimike juridisen korkeakoulututkinnon suorittaneille henkilöille. Yleensä tarkoitetaan ylempää oikeustieteellistä korkeakoulututkintoa.

Lupalakimies: Lyhenne luvan saaneesta oikeudenkäyntiavustajasta. Voi avustaa asiakasta oikeudenkäynnissä tai esiintyä asiakkaan puolesta (toimia oikeudenkäyntiasiamiehenä). Lupa voidaan myöntää, jos henkilö on suorittanut Suomessa oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon ja on saavuttanut riittävän perehtyneisyyden oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan tehtävään, ja joka on rehellinen, ei ole ilmeisen sopimaton oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan tehtävään, ei ole konkurssissa eikä hänen toimintakelpoisuuttaan ole rajoitettu.

Varatuomari: Varatuomari (lyh. VT, ruots. vicehäradshövding, VH) on oikeustieteellinen arvonimi Suomessa. Varatuomarin arvo voidaan myöntää hovioikeuden auskultantille, joka on vuoden käräjäoikeudessa auskultoituaan eli harjoiteltuaan suorittanut asianmukaisesti hänelle määrätyt alioikeustuomarin tehtävät ja siten osoittanut saavuttaneensa tuomarin toimessa vaadittavan kokemuksen. Varatuomarin arvonimen voi myöntää hakemuksesta se hovioikeus, jonka tuomiopiirissä tuomioistuinharjoittelu on suoritettu. Nykyisin varatuomarin arvonimi ei ole säädettynä kelpoisuusvaatimuksena mihinkään valtion virkaan, mutta käytännössä harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta vain tuomioistuinharjoittelun suorittanut voi hakeutua tuomarin tai syyttäjän tehtäviin.

Asianajaja: Juristi, joka kuuluu Suomen Asianajajaliittoon, joka on julkisoikeudellinen yhteisö. Julkisoikeudellista liittoa edelsi vuonna 1919 perustettu Suomen Asianajajaliitto ry. Asianajajalta edellytetään mm. ylempää oikeustieteellistä tutkintoa, asianajajatutkinnon suorittamista ja kokemusta lakimiestehtävistä.

Lakitoimisto / lakiasiaintoimisto: Toimisto, joka voi asianajollisten tehtävien lisäksi harjoittaa muutakin liiketoimintaa.

Asianajotoimisto: Toimisto, joka voi harjoittaa ainoastaan asianajotoimintaa tai sitä välittömästi palvelevaa toimintaa, jonka perustajan pitää olla asianajaja ja jonka virallisessa nimessä pitää olla sana “asianajotoimisto” suomeksi tai ruotsiksi.