Lauantai 11.7.2020 – Jan-Olof Nyholm ja Reetta Sissonen
Nyt kesän saavuttua ja poikkeusolojen päätyttyä alkaa korona-aika jäämään pikkuhiljaa taka-alalle, ja pääsemme kaikki yhä enemmän kiinni normaaliin arkeemme. Kevät ja sen poikkeusolot kuitenkin muovasivat jo tässä ajassa yhteiskuntamme käytäntöjä huomattavasti. Koska lähtökohtaisesti kaiken kommunikaation tuli siirtyä salamana etäyhteyksien varaan, oli kaikkialla pakko ottaa harppaus digimaailmassa. Vaikka toimistossamme onkin myös aiemmin ollut mahdollisuutena neuvottelujen järjestäminen etäyhteydellä, oli se silti vielä tammikuussa huomattava poikkeus kasvokkain järjestettävistä tapaamisista.
Jokaisella varmasti oli omat epäilyksensä siitä, kuinka yhteiskunta tulee toimimaan, kun ihmisten välinen suora kommunikaatio poistetaan, ja melkein kaikki töistä kaupassakäyntiin ja vaikkapa ryhmäliikuntatunteihin hoidetaan olohuoneesta käsin tietokoneen välityksellä. Vaikka haasteita on ollut, olemme me PsyJuridicassa kuitenkin todenneet, että tämä on avannut paljon mahdollisuuksia asiakkaiden näkökulmasta saada uudenlaista palvelukokemusta lakipalveluiden osalta. Kevät onkin sujunut tältä kannalta meidätkin yllättäen erittäin hyvin.
Monen huolena oli varmasti aluksi se, kuinka hyvin videoneuvottelut toimivat teknisellä tasolla; kuuluuko ääni tai näkyykö kuva, ja täytyykö asiakkaan itse ladata ylimääräisiä ohjelmia taikka tehdä käyttäjätunnuksia, jotta saamme yhteyden onnistumaan. Kuitenkin videoyhteys on lähes poikkeuksetta toiminut erittäin hyvin. Asiakas pääsee mukaan tapaamiseen ainoastaan painamalla sähköpostiin tulevaa linkkiä. Myös sellaiset tilanteet, joissa jostain syystä on ollut ongelmaa videokuvassa, on aina saatu korjattua esimerkiksi ottamalla vain äänet käyttöön. Yksikään tapaaminen ei teknisten ongelmien vuoksi ole jäänyt pitämättä.
Toisena seikkana on tietysti se, että usein kasvokkain tapaaminen koetaan luontevammaksi, kun kyse on tärkeistä ja monimutkaisista asioista. Videon välityksellä kuitenkin saa aina kasvot kummallekin osapuolelle, ja kommunikaatio saa uusia puolia verrattuna siihen, että tapaaminen pidettäisiin pelkän puhelun välityksellä. Etätapaamiset ovat myös luoneet uudenlaisia tapoja pitää asiakkaat mukana toimeksiannoissa. Koska aikaa ei kulu enää siihen, että kaikkien tapaavien osapuolten tulisi fyysisesti saapua samaan paikkaan, on tämä luonut mahdollisuuksia pitää enemmän neuvotteluja nopeammalla aikataululla, sillä joskus tarpeen vaatiessa voi asiakas esimerkiksi lounastunnillaan pitää kanssamme palaverin. Tämä on edesauttanut tiedonsaantia puolin ja toisin.
Tämä on tietenkin myös korostanut mahdollisuutta siihen, että juristin ja asiakkaan ei tarvitse olla samasta kaupungista tai edes maasta, jotta toimeksianto saadaan hoidettua. Asiakkaan ei tarvitse miettiä sitä, että hänen täytyisi päästä pahimmillaan monen sadan kilometrin päähän tapaamiseen, jotta asiaa voidaan alkaa hoitamaan. Omiin tarpeisiin sopivan juristin voi valita huolimatta siitä, missä itse asuu. Kun nyt myös muut tahot, kuten tuomioistuimet, ovat laajentaneet etäkäytäntöjään, voidaan jatkossakin poikkeusajan lopullisesti mentyä ohi tätä mahdollisuutta kenties hyödyntää. Esimeriksi kansainvälisten toimeksiantojen hoitaminen muuttuu huomattavasti, mikäli tuomioistuimet päättävät, että jatkossakin muussa maassa asuvaa henkilöä voidaan tämän halutessa kuulla etäyhteyden välityksellä. (Lisäksi tätä voitaisiin hyvin soveltaa myös tapauksiin, joissa oikeudenkäynneissä nyt käytetään sermejä, kun toinen osapuolista ei halua tavata toista osapuolta lainkaan)
Kuitenkin kaikilla on varmasti lopullisena toiveena se, että päästään mahdollisimman samanlaiseen tilanteeseen kuin se oli ennen COVID-19-kriisin aiheuttamia poikkeusoloja. Nyt sopivasti kesälomakaudella tämä alkaakin tuntua mahdolliselta näkymältä, kun maailma alkaa askel askeleelta avautua. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö tästä voitaisi jatkoa ajatellen ottaa mukaan käytäntöihin ne hyvät puolet, jotka olemme huomanneet, ja hyödyntää matalan kynnyksen tapaamisia ja tehostunutta tiedonsaantia. Vaikka oikeudenkäynnissä jatkossakin avustajan fyysinen läsnäolo luo henkistä varmuutta, ja tämä haluttaisiinkin pääsääntöisesti säilyttää käytäntönä, voidaan ajatella, että esimerkiksi osa tapaamisista järjestetään jatkossakin videolla. Kun tilanne normalisoituu, yritämme löytää tasapainon entisen ja nyt opitun välillä. Tavoitteena onkin, että jokaisen asiakkaan tarpeisiin löydetään sopivin tapa hoitaa juuri hänen asiaansa, ja yksilöllisesti valitaan ne tavat pitää yhteyttä, jotka kulloiseenkin tilanteeseen sopivat.
Voisit olla kiinnostunut myös näistä:
Koronavirus: Valvotut ja tuetut tapaamiset tapaamispaikassa
Koronavirus: tietoa lapsen tapaamisoikeudesta poikkeustilanteessa