Sunnuntai 20.8.2017 klo 10:10 – Helinä Häkkänen-Nyholm, kriminaalipsykologian dosentti
Turun väkivaltateon yhteydessä puhutaan paljon terrorismista ja terroriteoista. Terrorismi on kuiteinkin vaikea aiheisto ja käsite. Mitä terrorismi oikeastaan on? Ketkä ovat terroristeja? Yleisen määritelmän mukaan terrorismin tarkoitus on viranomaisten uhkaamisen ja yleisöön kohdistuvan pelon avulla vaikuttaa päätöksentekoon. Terrorismi on näin ollen väkivaltaa poliittisiin tai uskonnollisiin tarpeisiin ja tavoitteisiin. Tällä määritelmällä terrorismista rajautuu pois sellainen väkivalta, joka ei ole poliittista ja joka kumpuaa esimerkiksi tekijän henkilökohtaisista tarpeista tai syistä. Vaikka tekijän ideologia eli ajatusten ja uskomusten järjestelmä olisi terroristijärjestöjen ideologiaa mukaileva, voivat teon perimmäiset motiivit kuitenkin liittyä tekijän henkilökohtaisiin elämäntekijöihin.
Amok-juoksu on käsite, jolla viitataan hallitsemattomaan, impulsiiviseen ja silmittömään väkivaltaiseen käyttäytymisen tilaan, joka johtaa yleensä usean satunnaisen vastaantulijan kuolemaan. Yleinen kuvaus Turun tapahtumista vastaa hyvin amok-juoksun kuvausta. Tila kuvattiin ensimmäisen kerran vuonna 1770 malesialaisilla heimomiehillä ja psykiatriseksi tilaksi se luokiteltiin 1894. Nykyisin sitä katsotaan esiintyvän kaikissa kulttuureissa. Samoin kuin impulsiivinen aggressiivisuus yleisesti, myös amok-juoksu esiintyy huomattavasti useammin miehillä kuin naisilla.
Amokin taustatekijöihin on liitetty mm. menetyksistä aiheutuva masennus ja suru ja niihin liittyvät psykologiset prosessit ja toisaalta myös raivo, kokemus loukatuksi tulosta sekä kostonhalu. Moni tekijöistä kokee olevansa omassa elämässään ikään kuin umpikujassa. Myös harhaluuloisuushäiriö, psykoottisuus ja erilaiset persoonallisuushäiriöt ja niihin liittyvät väkivaltaiset yllykkeet voivat vaikuttaa tilan taustalla. Maailmalla tunnettuihin tapauksiin on liittynyt myös kaksisuuntainen mielialahäiriö, harhaluuloisuushäiriöön liittyvä kokemus vainotuksi tulosta sekä väkivaltaan käskevät harha-aistimukset.
Psykiatrisessa tutkimuskirjallisuudessa amok nähdään yhdeksi mahdolliseksi, mutta hyvin harvinaiseksi, seuraukseksi hoitamattomasta mielenterveydenhäiriöstä tai persoonallisuuden häiriöstä. Noin kolme neljästä tekoon syyllistyneestä todetaan mielentilatutkimuksessa syyntakeettomaksi. Amok-juoksun ennaltaehkäisyssä keskeinen sija onkin identifioida yksilöitä, joiden psyykkinen tila ja psykososiaaliset stressitekijät altistavat heitä amok-juoksulle. Riskitekijöinä pidetään edellä mainittujen mielenterveyshäiriöiden lisäksi aikaisempaa väkivaltakäyttäytymistä tai sillä uhkaamista, itsetuhoista käyttäytymistä ja itsemurhayrityksiä sekä merkittävää vuorovaikutussuhteisiin liittyvää stressiä ja työelämään liittyviä ongelmia.
Amok-juoksu edustaa impulsiivisen väkivallan patologista muotoa. Taustalla on sairaudesta johtuva kyvyttömyys vastustaa aggressiivisia impulsseja ja tästä aiheutuva silmitön raivoaminen, joka yleensä kohdistuu tekijälle entuudestaan tuntemattomiin henkilöihin. Malesialaiset itse pyrkivät ymmärtämään ilmiötä kuvaamalla sitä pahan tiikerisielun tunkeutumiseksi tekijän mieleen ja pakottamalla henkilön tahdosta riippumattomaan ja hallitsemattomaan väkivaltaiseen käyttäytymiseen. Väkivallanteon jälkeen tekijällä voi olla vaikeuksia selittää tekoaan muutoin kuin kuvaamalla sitä esimerkiksi äkilliseksi napsahtamiseksi tai sekoamiseksi
Terrorismin määritelmä pitää sisällään ajatuksen uskonnollisesta tai poliittisesta motiivista. Yksittäisen väkivaltateon toimijan henkilökohtaisista syistä käsin tehtyä tekoa ei tule luokitella terroristi-iskuksi. Turun tapauksessa moni kysymys on vielä vailla vastausta. Tekijän motiivista ja käyttäytymisen vaikuttimista esitetyt kannanotot ovat toistaiseksi spekulaatiota. Niihin pystyy vastaamaan vain tekijä itse tai häntä lähellä olevat tahot.
Mikä merkitys sillä sitten on, millä käsitteellä julkisuudessa puhutaan väkivallanteoista? Yksi keskeisimmistä merkityksistä liittyy ihmisten taipumukseen luoda erilaisia tulkintoja ja merkityksiä tapahtumille sen mukaan, mitä käsitettä käytetään. Nämä puolestaan herättävät ihmisissä erilaisia tunteita ja ajatuksia, jotka puolestaan vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen. Kun puhutaan terrorismista tai terroristi-iskuista, aiheuttaa se ihmisissä enemmän huolta ja pelkoa, samoin kuin vihamielisyyttä maahanmuuttajia kohtaan, kuin jos puhutaan psyykkisesti sairaan ihmisen mielivaltaisesta teosta.
Tekstissä käytetyt lähteet:
Adler L, Marx D, Apel H, Wolfersdorf M & Hajak G. Stability of the “Amok Runner Syndrome” Fortschritte der Neurologie-Psychiatrie 2006; 74: 582-590.
Adler L, Lehmann K, Rader K, Schunemann KF. Running amok – content analytic study of 196 news presentations from industrialized countries. Fortschritte der Neurologie-Psychiatrie 1993; 61: 424–33.
MLS Martin MLS. Running Amok: A modern perspective on a culture-bound syndrome”. Journal of Clinical Psychiatry 1999:1, 66–70.
Peter E, Bogerts B. Epidemiology and psychopathology of persons running amok. Initial results of an analysis of criminal acts perpetrated by 27 persons running amok. Der Nervenarzt 2012; 83: 57-63
Voisit olla kiinnostunut myös näistä:
Bostonin pommi-iskun tekijään liitetyt mielikuvat: Fiktiosta faktaan
7 kommenttia. Leave new
Hyviä näkökohtia, mutta poliittinen todellisuus maassamme lienee nyt sillä tolalla, että tekijän syyntakeettomuutta pyritään välttämään kaikin keinoin. Tunteet käyvät niin kuumina sekä maahanmuuttohysteerikkojen että heille ääniään kaupittelevien poliitikkojen parissa, että ennakoin tylyä kävelyä psykiatrien mahdollisten syyntakeettomuuslausuntojen yli. Tässä kohtaa voi vain toivoa oikeuslaitokselta ammattipätevyyttä, sillä jos niin kävisi, kansalaisraivo tuomareita kohtaan nousisi silmittömiin mittoihin, mitä media peesaisi kaikin tavoin.
Jos (tässä vaiheessa spekulatiivinen) syyntakeettomuus todettaisiin, se olisi kuin märkä rätti vasten poliitikkojen, tiedotusvälineiden ja tekijän pahuudesta ja terrorismikytkennöistä vakuuttuneen kansanosan kasvoja.
Hyvä näkökohta tuoda julkiseen keskusteluun tämä! Ja nimenomaan tuoda myös viestittämisen ja spekulaation ajatus tässä vaiheessa!
Kouluampumiset ja vastaavat USAssa ovat moderni variantti Amok-käyttäytymisestä. Tekijä ampuu kunnes hänet ammutaan tai hän lopulta ampuu itsensä. Epäsuora itsemurha. Toinen variantti on se että tekijä vetää aseen esiin poliisin nenän edessä ja tulee ammutuksi. Epätoivoiset haluavat että ympäristö tajuaa mitä kärsiminen on kun itse on valunut looser- tilanteeseen.
Hyvä ja asiallinen kirjoitus! Suuret kiitokset siitä kirjoittajalle!
Luotan suomalaisiin terrorismin tutkijoihin, viranomaisiin sekä terveysalan asiantuntijoihin ja heidän kykyynsä analysoida ja tehdä johtopäätökset, miettiä toimenpiteitä, menetelmiä ja ratkaisuja, joilla ko ongelmia ennakoidaan ja jopa estetään. Meidän tavallisten pulliaisten osaaminen ja taidot riittävät vain kauhistelemaan, kohkaamaan ja pöhisemään. Itse kukin voi tutustua tähän isoon globaaliin ongelmaan ja ….yrittää käsittää miksi ko asioista tapahtuu. – Meillä Suomessa on ihan riittävästi ollut Jokelan ja Myyrmannin kaltaisia ns. kansallisia tapahtumia ja sen kaltaisia muita yrityksiä. Kantasuomalaisetkin voivat pahoin.
Helinän ohjeistus alempana on suositeltavaa luettavaa kaikille kommentoijille!
Ei esitetä mielipiteitä faktoina ja ollaan muutenkin tarkkana faktojen kanssa. Esimerkiksi tekoa käsittelevien juttujen otsikoissa saatetaan antaa ymmärtää, että epäilty, poliisi tai muu viranomaistaho olisi sanonut jotakin, mutta jutun lukemalla sitten huomaa, että kyseessä oli jokin aivan muu lähde, vaikkapa vain nimetön vihje. Tiettävästi mitään epäillyn kertomaa ei ole vielä tuotu julkisuuteen.
Olin heti uutisen kuultuani samaa mieltä kuin esseen kirjoittaja. Terrorismia sinänsä ei voi kuitenkaan sulkea töysin pois toiminnasta. Se on voinut antaa tietyn värin tapahtuneelle eli voi toimia antautuvana matrixina, jota vasten teko on helpommin ymmärrettävissä. Kenties jokin aikaisemmin saatu malli on toiminut tiettynä yllykkeenä. Siksi ymmärrän ja puolustan myös niitä toimia, johon on nyt ryhdytty.