Saara Malinen, oikeustieteen maisteri
Viime vuosikymmenten aikana kansainvälistyminen ja matkustaminen on ollut voimakasta ja näkynyt muun muassa siinä, että monikulttuurisista liitoista on tullut yleisempiä. Tämä näkyy myös oikeudellisen avustajan työssä huoltoriitojen parissa, sillä monikulttuurisia huoltoriitoja tulee vastaan toistuvasti. Monikulttuurisissa huoltoriidoissa yhtenä keskeisenä huolenaiheena voi olla, että toinen vanhempi vie lapsen luvattomasti ulkomaille (entiseen kotimaahansa) tai jättää palauttamatta lapsen, kun lapsi on vierailemassa kyseisen vanhemman luona ulkomailla. Huoli on varmasti suuri, sillä vaikka lapsikaappaukseen on varsin toimivat tavat puuttua (mm. Haagin lapsikaappaussopimus), kaikista maista ei ole yhtä helppoa palauttaa lasta takaisin, ja joka tapauksessa luvaton lapsen vienti on niin lapselle kuin vanhemmallekin rankka ja vaurioittava kokemus.
Lapsikaappausriski voi nousta huoltoriidassa keskeiseksi perusteeksi omille vaatimuksille muun muassa tapaamisoikeuden osalta. Lapsikaappausriski voi olla jopa valvottujen ja tuettujen tapaamisten perusteena. Huoltolain vuoden 2019 uudistuksessa säädettiin vielä siitä, että tuomioistuin voi määrätä valvotun tapaamisen edellytykseksi, että sen vanhemman, jota lapsella on oikeus tavata, on luovutettava oma ja hänen hallussaan oleva lapsen voimassa oleva passi sekä muut matkustusasiakirjat valvojalle tapaamisen ajaksi.
Lapsikaappauksen todellisen riskin arvioiminen tuomioistuimessa voi olla haastavaa etenkin niissä tilanteissa, joissa lasta ei ole aikaisemmin kaapattu tai yritetty kaapata. Lapsen oikeus molempiin vanhempiinsa on lapsen keskeinen perus- ja ihmisoikeus, eikä sitä tule rajoittaa kevein perustein. Sen takia pelkkä huoli ei riitä siihen, että tapaamisoikeutta rajoitettaisiin esimerkiksi valvotuiksi tai tuetuiksi tapaamisiksi.
Lapsikaappausriskin arvioinnissa tyypillisesti huomioon otettavia seikkoja on esimerkiksi se, että vanhempi on uhannut kaapata lapsen, tai hänen asenteestaan on havaittavissa, että lapsi kuuluu hänelle eikä hän näe toisen vanhemman roolia ja merkitystä lapsen elämässä. Tilanteissa, joissa molemmat vanhemmat asuvat Suomessa, arvioidaan yleensä kaappausriskin aiheuttavan vanhemman olosuhteita ja siteitä Suomeen. Esimerkiksi arvioidaan sellaisia seikkoja, kuten vanhemman työ- tai opiskelupaikkaa Suomessa, muita läheisiä ihmissuhteita Suomessa ja muita seikkoja, jotka osoittavat juurtumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Riski mahdolliselle kaappaukselle voi olla käsillä, kun vanhempi alkaa valmistelemaan mahdollista kaappausta. Tällaisia valmistelutoimenpiteitä voi olla muun muassa vanhemman töistä irtisanoutuminen, asunnosta luopuminen tai lapsen matkustusasiakirjojen hankkiminen ilman, että on tiedossa etukäteen sovittua matkaa. Myös potentiaalisella kohdemaalla voi olla vaikutusta riskiarvioinnissa.
Käytännössä riskin arvioiminen voi olla hyvin haastavaa, sillä esimerkiksi valmistelutoimenpiteitä voidaan tehdä siten, että toinen vanhempi ei tule toimista tietoiseksi ja siten näytön hankkiminen tuomioistuinta varten voi olla jopa mahdotonta. Toisen henkilön aikomuksia voi olla myös vaikea arvioida, sillä monet ovat taitavia peittämään aikeensa. Mikäli kokee lapsikaappauksen olevan mahdollinen riski omalla kohdalla, on suositeltavaa perehtyä niihin mahdollisiin turvatoimenpiteisiin, jotka ovat käytettävissä kaappausriskin ollessa käsillä. Lapsikaappauksen riskiin ja sen toteutumiseen on myös mahdollista puuttua hakemalla muutosta lapsen tapaamisoikeuteen ja sen laajuuteen. Viimeistään tässä vaiheessa, kun halutaan puuttua lapsikaappausriskiin viemällä tapaamisoikeutta koskeva asia tuomioistuimen käsiteltäväksi, on syytä kääntyä oikeudellisen avustajan puoleen.