Hypnoosia on käytetty rikoksen tutkinnassa jo vuosikymmenien ajan ja se on ollut merkittävä osa tutkintaa monessa laajastikin tunnetussa rikostapauksessa. Mikko Puttonen kirjoittaa aiheesta uusimman Tiede-lehden artikkelissa Hypnoosi johtaa rikollisten jäljille. Jutussa on haastateltu PsyJuridican oikeuspsykologian asiantuntijaa Pia Puolakkaa.
Eniten hypnoosia hyödynnetään sellaisissa tapauksissa, joissa silminnäkijän muistikuvat tilanteesta ovat heikkoja tai hän ei ole osannut kiinnittää huomiota tiettyihin yksityiskohtiin. Tällöin hypnoosin avulla muistista voi löytyä asioita, joita todistaja ei valvetilassa pysty kaivamaan muististaan. Menetelmään liittyy kuitenkin riskinsä, sillä hypnoosi ei estä henkilöä valehtelemasta tai muistamasta asioita väärin. Epäiltyyn hypnoosia käytetään tutkinnassa hyvin harvoin.
Pelkästään hypnoosissa saatuja tietoja ei voida käyttää oikeudessa todisteina, vaan sen avulla löydetyt asiat on pystyttävä näyttämään todeksi myös muulla tavalla. Toisinaan hypnoosi on kuitenkin ainoa tie ratkaisevien todisteiden jäljille. Hypnoosin kokeilemisesta tutkinnan edistämiseksi on harvoin haittaa, jos se toteutetaan oikealla tavalla ja hypnoosin käyttöön koulutetun terveydenhuollon ammattihenkilön toimesta.
Koko artikkeli on luettavissa tammikuun Tiede-lehdestä, sekä osoitteessa tiede.fi.