Lauantai 4.10.2014 klo 23:21 – Helinä Häkkänen-Nyholm
Joudutko sinäkin pelkäämään? Perjantaita? Sitä, pysyykö miehesi juominen järkevissä rajoissa? Sitä, että hän raivostuu täysin mitättömästä asiasta? Sitä, että hän sanoo sinun käyttäytyvän väärin? Sitä, että hän nimittää sinua hulluksi, narsistiksi tai sairaaksi? Sitä, että hänellä on kotona aseita ja hän on viime aikoina puhunut itsetuhoisasti? Sitä, että joudut taas kerran lähtemään yön selkään pakoon? Sitä, ettet tiedä minne mennä pimeällä kadulla ja joudut pohtimaan kuinka paljon yö hotellissa taas jälleen kerran keventää kukkaroasi? Sitä, ettet tiedä tuleeko hän perääsi? Sitä, ettet tiedä aamulla hotellissa herätessäsi mitä tulevaisuus tuo tullessaan?
Suomessa lukemattomat naiset kokevat henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Lukemattomat naiset joutuvat pelkäämään kotonaan viikoittain. Monet joutuvat aika ajoin poistumaan kotoaan pelon johdosta. Pelon tunteen herääminen on subjektiivinen kokemus ja aivan samoin kuin kipukynnyksen osalta, ihmisen kynnys pelon tunteen heräämiselle on yksilöllinen. Jotta ihminen voisi kokea pelkoa, hänen täytyy havaita pelon tunteen herättävä ärsyke ja tulkita tilanne uhkaavaksi. Altistuminen pelkoa herättävälle ärsykkeelle aiheuttaa ihmisessä lähes aina välittömän ahdistusreaktion. Ahdistusreaktion voimakkuus vaihtelee suuresti ihmisten välillä: Sama tilanne voi herättää toisessa henkilössä paniikkireaktion ja toisessa vain lievän ahdistuksen tuntemuksen. Ihmisen pelon tunteen heräämiseen vaikuttavat aikaisemmat kokemukset, persoonallisuus, sekä siitä juontuva turvallisuushakuisuus. Mitä turvallisuushakuisempi ihminen, sitä todennäköisemmin hän pelkää.
Pelko on kielteiseksi koettu tunne, joka herää siitä, että henkilö havaitsee jotakin, jonka hän tulkitsee häntä uhkaavaksi. Tilanteen tulkinta joka herättää pelon tunteen on tulevaisuuteen suuntautunutta. Pelon tunne herää siitä, että ihminen ennakoi tilanteen pahenevan ja muodostavan hänelle senhetkistä tilannetta suuremman uhan. Tyypillisimmillään pelon vaikutuksesta sekä eläin että ihminen pyrkii pakenemaan tai piiloutumaan. Harva kykenee käyttäytymään siten, että hän menee pelon tunteen aiheuttanutta tilannetta tai asiaa kohti. Pelko on emootiona adaptiivinen, toisin sanoen se edesauttaa ihmisen hengissä säilymistä hänen olemassaoloaan uhkaavassa tilanteissa. Ilman pelon tunnetta ihminen ei osaisi paeta.
Perheväkivaltaa koskevissa tutkimuksissa on todettu, että intuitio ja kokemus omasta vaarassa olemisesta ennustavat väkivaltaisen käyttäytymisen uhriksi joutumista. Omaan tuntemukseen siitä, että on vaarassa, kannattaa siis luottaa. Kun seuraavan kerran pelkäät, tee siten kuin sinusta sillä hetkellä parhaalta tuntuu. Pelossa ei kannata elää. Pelokkaana ei kannata mennä nukkumaan. Pelkoa voi yrittää hallita poistumalla tilanteesta. Poistu niin, ettet provosoi toista. Kun seuraavana aamuna heräät turvapaikastasi, pohdi hetki tulevaisuuttasi. Pohdi, mitä pitäisi tapahtua, jotta sinun ei tarvitsisi enää koskaan poistua yön selkään omasta kodistasi. Pohdi, miten voisit rakentaa itsellesi turvallisen tulevaisuuden. Kenenkään ei pitäisi joutua elämään toistuvassa pelossa.