Johanna Peltorinne
Suomessa on valmisteltu kansallinen lapsistrategia, jonka tavoitteena on ennen muuta luoda lapsi- ja perhemyönteinen yhteiskunta. Lapsistrategian oikeudellinen perusta on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa, joka on ollut Suomessa laintasoisena voimassa vuodesta 1991.
Kansallinen lapsistrategia on merkittävä askel siihen suuntaan, että lasten oikeuksia vahvistetaan ja toteutetaan entistä paremmin yhteiskunnan eri sektoreilla, kuten sosiaali- ja terveyspalveluissa, lastensuojelussa, koulutuksessa ja elinkeinoelämässä. Tämä tapahtuu esimerkiksi siten, että esimerkiksi päätösten ja toimenpiteiden yhteydessä tehdään lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointia ennakoimalla ja seuraamalla. Erityisesti pyritään lisäämään lasten osallisuutta, ottamaan huomioon heidän näkemyksiään.
Lasten oikeudet ja etu ovat keskiössä kaikissa lapsioikeudellisissa asioissa. Nämä konkretisoituvat muun ohella esimerkiksi lapsen huoltolaissa lapsen oikeutena luoda ja säilyttää myönteinen ja läheinen suhde vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Läheiset ja myönteiset suhteet vanhempiin ja muihin läheisiin henkilöihin ovat lapsen kehityksen kannalta tärkeitä ja merkityksellisiä. Lapsistrategian yhtenä strategisena linjauksena onkin turvata lapsen oikeutta pitää yhteyttä niin vanhempiinsa, sisaruksiinsa ja muihin läheisiin henkilöihin.
Lasten oikeudet eivät ole yhteiskunnassamme aina toteutuneet täysimääräisesti, ja Suomi onkin saanut useita suosituksia ja huomautuksia asiasta lapsen oikeuksien komitealta. Näin ollen on erittäin toivottuna ja tärkeänä, että Suomeen on vihdoin saatu kansallinen lapsistrategia lasten oikeuksia vahvistamaan. Se, miten lapsistrategia onnistuu lasten oikeuksien vahvistamisessa, jää riippumaan siitä, miten sen toimeenpano ja jalkauttaminen onnistuvat. Lapsen oikeudet ja niiden toteutuminen ei saisi jäädä vain puheen ja strategioiden varaan, vaan konkreettisia muutoksia tarvitaan.
Lapsistrategiaan voi käydä tutustumassa tarkemmin: