Lapsia koskevat asiat tulee käsitellä kiireellisenä tuomioistuimessa. Valitettavasti oikeudenkäyntien kestot ovat viime vuosina entisestään pidentyneet, mikä on myös tarkoittanut lapsijuttujen käsittelyaikojen pidentymistä. Käsittelyajoissa on jonkin verran erovaisuuksia siinä, missä päin Suomea asiaa käsitellään.
Kun lapsiasiassa laitetaan hakemus tuomioistuimelle ja se tulee vireille tuomioistuimessa, hakemus annetaan lausuttavaksi toiselle vanhemmalle. Tavanomainen vastausaika, jonka tuomioistuin antaa toiselle vanhemmalle hakemuksen tiedoksiannosta, on kaksi viikkoa. Usein kuitenkin kestää useampi kuukausi, ennen kuin vanhempien hakemus ja lausuma ovat tuomioistuimen käytössä. Tämän jälkeen seuraava askel oikeusprosessissa on ensimmäisen istuntopäivän sopiminen. Jutturuuhkista ja jutun kiireellisyydestä riippuen istunnon saaminen lausuman antamisen jälkeen voi kestää vielä joitain kuukausia lisää. Valitettavasti joissain tapauksissa istunnon saaminen on kestänyt vieläkin kauemmin.
Kokonaisuudessaan oikeudenkäynti voi kestää jopa vuosia. Käsittelyjen kokonaiskestojen vaihteluväli on suuri, johtuen muun muassa siitä, että kaikissa jutuissa tuomioistuin ei pyydä sosiaalitoimelta olosuhdeselvitystä, jonka laatiminen voi ruuhkaisimmilla alueilla kestää jopa yhdeksän kuukautta. Jos olosuhdeselvitystä ei laadita, käsittelyn kesto jää yleensä noin vuoteen tai allekin. Mikäli jompikumpi osapuolista päättää valittaa käräjäoikeuden päätöksestä, käsittelyn pituus voi käytännössä jopa tuplaantua. Esimerkiksi tätä kirjoittaessa erästä juttua Helsingin hovioikeus käsittelee 1,5 vuotta sen jälkeen, kun asiasta on annettu käräjäoikeuden päätös. Käsittelyajat voivat olla siten kohtuuttoman pitkiä.