201712.100

Kyky ottaa etäisyyttä, pysyä rauhallisena ja luottaa itseensä ovat psykologisen apteekin myydyimmät tuotteet ihmisten haastaviin tilanteisiin

Torstai 12.10.2017 klo 12:46 – Helinä Häkkänen-Nyholm

Teen viikoittain EMDR-terapiamenetelmään pohjautuvaa psykologista valmentamista ihmisille, jotka ovat menossa tilanteisiin, jotka he kokevat eri tavoin haastaviksi. Nämä tilanteet ovat liittyneet muun muassa työhön, oikeudenkäyntiin menoon, urheilusuoritukseen valmistautumiseen huipputasolla, onnettomuudesta toipumiseen, yksityiselämän asioihin, terveydenhoitoon, lentämiseen, ylioppilaskirjoituksiin, erilaisiin fobioihin ja jopa sellaisiin yleensä myönteisiksi koettuihin tilanteisiin kuten häihin. Näistä viimeksi mainitussa tapauksessa kyse on ollut hääfobiasta eli siitä, että henkilö jännittää avioitumista niin paljon, ettei hän koe selviävänsä alttarille. Kaikille edellä kuvatuille tilanteille on yhteistä se, että ne aiheuttavat henkilössä etukäteen jännitystä, pelkoa ja ahdistusta, joista hän haluaisi eroon. Toisinaan tämä voi aiheuttaa myös sen, että henkilö ei kerta kaikkiaan koe suoriutuvansa tulevasta tilanteesta, vaan harkitsee siihen joutumisen välttämistä jollakin tavalla.

Moni on yrittänyt päästä jännittämisestä, pelosta ja ahdistuksesta eroon omin avuin esimerkiksi järkeilyn kautta, mutta apua hakiessaan he kokevat, ettei jännitys ja pelko tunnetasolla ole heistä poistunut (”Tiedän, että siinä ei ole mitään järkeä, että pelkään pyörtyväni alttarille kävellessäni ja minun pitäisi olla huoletta… mutta se ei tunnu siltä”). Olennaista valmennuksessa onkin keskittyä siihen, miltä asia tuntuu. Näin jo siksikin, että noin puolet ihmisistä tekee päätöksiä järjen sijasta tunnepohjalta. Jännittäminen ja pelko suuntautuvat aina jotakin kohti ja ovat tulevaisuuteen orientoituneita, hyvin yksilöllisesti ilmeneviä emootioita. Ihmisen pelon tunteen heräämiseen vaikuttavat muun muassa aikaisemmat kokemukset, persoonallisuus sekä siitä juontuva turvallisuushakuisuus. Moni häpeää pelkojansa ja etukäteen jännittämistään, ja moni voi myös kokea olevansa sen johdosta ”heikko ihminen”. Tähän peilaten ei ole yllättävää, että harva hyötyy itselleen ns. järjen puhumisesta.

Ihmisen tullessa työstämään valmennukseen hänelle haastavaa tulevaisuuden tilannetta, kysyn häneltä: ”Jos olisin psykologinen apteekki, ja voisit ostaa minulta psyykkisiä ominaisuuksia, joiden avulla pärjäisit paremmin tuossa tulevassa tilanteessa, mitä ostaisit?” Saan lähes aina saman vastauksen: ”Rauhallisuutta… ja itseluottamusta”. Nämä ovat ne kaksi lääkettä, joita ihmiset eniten ostavat. Vastaus on hyvin riippumatonta tilanteen tai asian luonteesta tai henkilön yksilöllisistä ominaisuuksista kuten esimerkiksi sukupuolesta tai iästä. Kun usein vielä tarjoan kaupan päälle ”kykyä ottaa etäisyyttä”, ostaa asiakas usein senkin. Näiden kolmen psyykkisen ominaisuuden yhdistelmälääkettä on ostettu avuksi muun muassa mantereelta toiselle lentämiseen, pahoinpitelijän kohtaamiseen oikeussalissa, kehityskeskusteluun hankalaksi koetun esimiehen kanssa, suljetun paikan pelkoon, omaisen hautaan saattamiseen, parisuhteen päättämistä koskevaan keskusteluun, pimeällä liikkumiseen, autolla ajon uudelleenopetteluun vaikean onnettomuuden jälkeen ja oman edessä olevan kuoleman kohtaamiseen.

Näiden kolmen lääkkeen keskiössä on mielestäni kyky ottaa etäisyyttä. Jos meillä olisi useammin kyky ottaa etäisyyttä, olisimme todennäköisesti myös rauhallisempia ja saattaisimme myös luottaa itseemme enemmän. Onko tämä aika vaikeuttanut kykyymme ottaa etäisyyttä? Monet hyvät vanhat neuvot, kuten ”nuku asian kanssa yön yli”, voivat aiheuttaa kärsimättömyyttä siitä, ettei asiaa saada heti suoritettua ja hoidettua. Etäisyyden ottaminen asiaan ei kuitenkaan tarkoita asian unohtamista vaan sitä, että se laitetaan hetkeksi syrjään ja siihen palataan myöhemmin, tai että sitä voidaan pyrkiä tarkastelemaan eri näkökulmista. Kysyin esimerkiksi kerran eräältä paljon matkustavalta lentopelkoiselta, että eikö ole hyvä, että ohjaamossa on ammattitaitoinen henkilökunta, ettei koneen ilmassa pysyminen ole hänen varassaan? Tämä kysymys itsessään sai hänet näkemään tilanteensa ja pelkonsa uudesta näkökulmasta.

Lohdullista tässä asiassa on tietää, että hyvin monessa ihmisessä on sisäänrakennettuina kyky ottaa etäisyyttä asiaan, pysyä rauhallisena ja luottaa itseensä. Valmennuksessa kysyn tätä pyytämällä ihmisiä hakemaan aivoihinsa tallentuneiden muistojensa kirjastosta sellainen haastava tilanne, josta hän on selvinnyt, koska hänellä on ollut nämä voimavarat käytössään parhaalla mahdollisella tavalla. En muista yhtäkään tapausta, jossa asiakkaani ei olisi tällaisia muistoja löytänyt. Usein mieleen nousevat muistot liittyvät lasten kanssa jaettuihin tilanteisiin (esim. ”muistan, kun esikoinen oli todella hankala ja valvotti yöllä, mutta pystyin siinä tilanteessa…”) tai työssä koettuihin tilanteisiin (”muistan, kun esitelmöin joukolle Lähi-Idästä olevia miehiä, mutta kykenin tekemään vaikutuksen, koska… ”).

Mitä tästä kaikesta voisimme oppia? Ainakin sen, että kun seuraavan kerran pyrimme itse rauhoittamaan mieltämme jännitykseltä tai pelolta ja ns. puhumaan itsellemme järkeä, voisimme samalla palauttaa mieliin muistoja, joissa olemme haastavassa tilanteessa kyenneet ottamaan etäisyyttä, pysymään rauhallisena ja luottamaan itseemme. Mielikuvamatka tulevaisuuden haastavaan tilanteeseen on hyvä tehdä näillä ominaisuuksilla varustautuneena ja kysyä itseltä esimerkiksi: ”Miltä minusta nyt tuntuu tässä tilanteessa, kun tiedän, että kaivatut ominaisuudet löytyvät minusta tarvittaessa?”. Tämä itsessään voi jo auttaa tilanteeseen valmistautumiseen.

Lisätietoja EMDR-terapiamenetelmästä:
www.emdr.fi
http://www.emdr.com/
www.emdrterapia.fi


Voisit olla kiinnostunut myös näistä:

Rikosuhrin oikeuspsykologinen valmisteleminen oikeuden istuntoon voi tuoda uhrille merkittävän hyödyn

Hyvä oikeudellinen avustaja tukee päämiehensä jaksamista

Huoli oikeudenkäynnistä: Miten selvitä vähemmällä huolehtimisella?


Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *