OTM Saara Malinen
Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään parhaillaan ja sen teema lapsen oikeus turvallisuuteen on äärimmäisen tärkeä. Kyse on lapsen perus-ja ihmisoikeudesta, jonka tarkoituksena on suojella niin lapsen fyysistä vapautta ja koskemattomuutta, mutta myös henkistä koskemattomuutta, tahdonvapautta sekä itsemääräämisoikeutta. Usein lapsen turvallisuuteen liittyvät huolenaiheet ajatellaan liittyvän vain fyysisen turvallisuuden suojelemiseksi eli kaltoinkohtelun suojelemiseksi. On kuitenkin tärkeää muistaa, että lapsen oikeus turvallisuuteen kattaa muitakin elementtejä, kuin vain fyysisen koskemattomuuden turvaamisen.
Työssämme huoltoriitaoikeudenkäyntejä hoitavina juristeina olemme nähneet, kuinka lapsen suojaaminen henkiseltä väkivallalta ei tule samalla tavalla vakavasti otetuksi kuin fyysiseltä väkivallalta. Tämä siitäkin huolimatta, että henkistä väkivaltaa pidetään jopa todennäköisesti lapsiin kohdistuvan väkivallan muodoista yleisimpänä ja sillä voi olla todella vakavia ja pitkäaikaisia kielteisiä seurauksia lapsen hyvinvoinnille, kuten esimerkiksi mielenterveysongelmia, huumausaineiden ja päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia ja pahimmillaan jopa itsemurhayrityksiä. Henkinen väkivalta on todettu haittaavan lapsen sosioemotionaalista ja kognitiivista kehitystä jopa pitkälle aikuisuuteen saakka.
Huoltoriidoissa valitettavasti henkinen väkivalta lasta kohtaan voi näkyä esimerkiksi siten, että toinen vanhempi ei kunnioita lapsen ja toisen vanhemman välistä suhdetta ja pyrkii hankaloittamaan sitä perusteettomasti. Niin vanhempien, kuin huoltoriita-asioita työkseen hoitavien henkilöiden, olisi tärkeä oppia ymmärtämään, kuinka tällainen käytös loukkaa lapsen oikeutta turvallisuuteen ja kuinka haitallista se on lapsen kasvulle ja kehitykselle. Kyse ei ole vain vanhempien välisestä riidasta ja eripurasta, vaan oikeasti lasta vahingoittavasta toiminnasta.
Henkisen väkivallan tunnistamiseen liittyvät ongelmat eivät ole vain huoltoriitaoikeudenkäyntien ongelmia. Lapsen oikeus turvallisuuteen kattaa kaikki hänen elämänsä osa-alueet. Yksi näistä merkittävimmistä osa-alueista perheen lisäksi on koulu. Koulukiusaaminenkin voi olla helpompaa tunnistaa silloin, kun kyse on fyysisestä väkivallasta. Myös sanat voivat satuttaa yhtä paljon tai enemmänkin.
Lapsen oikeuksien viikon teeman takia haluan herätellä erityisesti pohtimaan sitä, mitä me jokainen voisimme tehdä paremmin suojellaksemme lapsia. Erityisesti, kuinka oppisimme tunnistamaan henkisen väkivallan paremmin sekä puuttumaan siihen. Lasten suojelu on kaikkien asia. Meidän tulee huolehtia siitä, että lapsilla on turvallinen ympäristö kasvaa ja kehittyä. Se on meidän kaikkien oikeus, mutta ennen kaikkea lapsen oikeus. Toisin kuin meillä aikuisilla, lapsilla ei ole kovin paljon keinoja, joilla he itse voisivat suojella itseään.