Lain lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta mukaan tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle myönteinen ja läheinen suhde vanhempaansa, jonka luona hän ei asu. Tapaamisoikeus on erityinen oikeus, koska se perustuu konkreettiseen ihmissuhteeseen lapsen ja vanhemman välillä. Toisin kuin monet muut oikeudet, tapaamisoikeutta ei voida vain antaa tai pakottaa toteutumaan. Juuri tämä ihmissuhteeseen sidottu luonne tekee tapaamisoikeuteen liittyvistä oikeuskysymyksistä sekä mielenkiintoisia että haastavia.
Lapsen ja vanhemman yhteydenpidolle annetaan oikeusjärjestyksessä suuri painoarvo. Tapaamisoikeus on vakiintunut tapa turvata lapsen hoivan ja huolenpidon jatkuvuus silloin, kun vanhemmat eivät asu yhdessä. Oletuksena on, että lapsen edun mukaista on tavata vanhempaansa, jonka luona hän ei asu.
Laki määrittelee tapaamisoikeuden tarkoittavan sitä, että lapsi saa viettää aikaa etävanhempansa kanssa hänen luonaan, tavata häntä muualla tai pitää häneen yhteyttä muilla tavoin. Vaikka lainsäädäntö näkee tapaamisoikeuden ensisijaisesti lapsen oikeutena, se liittyy myös vanhemman oikeuteen huolehtia lapsestaan ja olla osana hänen elämäänsä.
Tapaamisoikeus ei ole pelkästään fyysinen kohtaaminen, vaan se on lapsen oikeus tuntea ja luoda suhde biologiseen vanhempaansa. Tämä korostuu erityisesti tilanteissa, joissa suhdetta ei ole aiemmin ollut tai se on katkennut. Lapsen identiteetin kehittymisen kannalta biologisten juurien tunteminen on tärkeää, mutta keskeistä on ennen kaikkea se, millainen ihmissuhde lapsen ja vanhemman välille muodostuu.
Lähtökohtaisesti tapaamisoikeus sisältää tapaamisia tapaajavanhemman luona, ja siihen kuluu usein myös yöpyminen sekä loma-ajat. Kaikissa tilanteissa tämä ei kuitenkaan ole lapsen edun mukaista. Jos on perusteltu huoli lapsen turvallisuudesta tapaamisten aikana, tapaamisoikeus voidaan toteuttaa valvotusti tai tuetusti. Tällöin tapaamiset tapahtuvat valvotussa tapaamispaikassa, jossa henkilökunta seuraa tapaamisia ja tukee vanhemman ja lapsen vuorovaikutusta tarpeen mukaan.
Tapaamisoikeuden tarkoituksena on lapsen hyvinvoinnin turvaaminen. Jokainen tapaus on yksilöllinen, ja ratkaisut tehdään aina lapsen edun mukaisesti. Siksi on tärkeää, että tapaamisoikeuden toteutuksesta päätettäessä huomioidaan lapsen tarpeet ja erityistilanteet, jotta hän voi säilyttää myönteisen ja turvallisen suhteen molempiin vanhempiinsa.