Lastenvalvojalla sopiminen: juristin vinkkejä ennen lastenvalvojakäyntiä

Saara Malinen

Ensinnäkin haluan todeta alkuun, että olen iloinen, että luet tätä blogitekstiä, sillä oletettavasti olet kiinnostunut lapsen asioista sopimisesta. Lähtökohtaisesti lapsen asioista sopiminen on riitelyä parempi vaihtoehto, toki poikkeuksia mahtuu joukkoon, mutta niitä ei käsitellä tässä blogissa. Nyt keskitytään siihen, mitä on hyvä tietää, ennen kuin menee lastenvalvojan tapaamiseen ja sopimaan lapsen asioista.

1. Lastenvalvoja ei ole kummankaan avustaja

Ensinnäkin on hyvä tiedostaa, ettei lastenvalvojan tehtäviin kuulu olla kummankaan osapuolen oikeudellinen avustaja. Käsitys siitä, että lastenvalvoja jotenkin ajaisi jommankumman asiaa ei siis pidä paikkaansa. Lastenvalvojan tehtävänä ei ole valvoa sopimuksen ehtojen kirjaamista osapuolten näkökulmasta. Lastenvalvoja valvoo, että tehty sopimus on lapsen edun mukainen ja että lapsen näkemys on asiassa selvitetty, mikäli se ikä ja kehitystaso huomioon ottaen on mahdollista.

Mitä tästä voi seurata? Vanhemmat saattavat keskenään sopia monitulkintaisista kirjauksista tai sellaisista ehdoista, jotka eivät ole täytäntöönpantavissa, kuten esimerkiksi ehdosta, jonka mukaan ”vanhemmat sopivat lomatapaamisista keskenään puoliksi”. Väljät sopimukset eivät välttämättä ole huono asia, mutta on syytä tiedostaa, mitä sopimuksen kirjaukset käytännössä tarkoittavat. Mikäli sopimuksen tekeminen ja sen sisältö mietityttävät, kannattaa silloin konsultoida juristia.

2. Varaa aika hyvissä ajoin

Lastenvalvojalle kannattaa varata aika hyvissä ajoin, sillä lastenvalvojalle voi olla pitkätkin jonot. Esimerkiksi jos määräaikainen sopimus on umpeutumassa tai sopimusta on tarve muuttaa jostain muusta syystä, kannattaa olla hyvissä ajoin liikenteessä, eikä vasta sopimuksen umpeuduttua.

3. Valmiin sopimuksen kera paikalle

Lastenvalvojakäynnille kannattaa mennä valmiin sopimuksen kanssa tai ainakin siten, että sopimuksesta on lähestulkoon yhteinen näkemys. Mikäli sopimuksesta ja sen sisällöstä tarvitsee neuvotella tarkemmin, neuvotteluja varten kannattaa varata aika esimerkiksi perheasiainsovittelusta. Mikäli näkemykset ovat kuin yö ja päivä, ei näistä näkemyseroista kannata mennä riitelemään lastenvalvojalle, vaan näkemysten sovitteluun tulee pyrkiä jo ennen varsinaista tapaamista. Lastenvalvoja voi jossain määrin tukea vanhempia sopimuksen aikaansaamisessa, mutta hän ei voi päättää sopimuksen sisällöstä, vaan se on aina vanhempien tehtävä. Tapaamista varten ei kuitenkaan tarvitse olla valmista sopimusta, mutta se sujuvoittaa asioita huomattavasti. Sopimuksen teossa voi konsultoida juristia tai antaa sopimuksen laatimisen kokonaan hänen tehtäväkseen, jolloin myös sopimuksen kirjaukset ovat ammattilaisen tarkistamia.

4. Ei ole pakko sopia

Sopimuksen tulee olla sellainen, jonka kanssa pystyy elämään. Mikäli sopimusta koskevien keskustelujen aikana herää tunne siitä, että nyt ollaan sopimassa asioista, joista ei ole valmis sopimaan tai ei koe olevansa valmis sitoutumaan sopimuksen ehtoihin, niin on hyvä muistaa, että mitään pakkoa sopimiselle ei ole. Tällöin on kuitenkin hyvä tiedostaa, mitä merkityksiä ns. sopimuksettomalla tilalla on.

Varsin usein sanonta, jonka mukaan laiha sopu on parempi kuin lihava riita, pitää paikkansa erityisesti lapsiasioissa. Joka tapauksessa sopimusta on aina syytä harkita huolella etukäteen, jotta se ei kaduta heti seuraavana päivänä. Sopimuksen muuttaminen jälkikäteen ei välttämättä ole ihan yksinkertaista.

5. Lapsen mielipide

Lastenvalvojalla on velvollisuus selvittää lapsen näkemyksen huomioon ottaminen, mikäli se on mahdollista ottaen huomioon lapsen iän ja kehitystason. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vanhempien tulee keskustella lapsen kanssa hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti ja kartoittaa lapsen toiveet ja näkemykset. Se ei tarkoita sitä, että lapsi asetettaisiin päättäjän rooliin, vaan vanhempien tulee huomioida lapsen näkemys omassa päätöksenteossaan eli edelleen vanhemmat päättävät sopimuksen sisällöstä. Keskustelu lapsen kanssa tulee tehdä hienotunteisesti sekoittamatta lasta vanhempien mahdolliseen riitatilanteeseen. On myös hyvä tiedostaa, että lapsi saattaa näkemyksenään kertoa erilaisia asioita vanhemmilleen, riippuen siitä kumman vanhemman kanssa asiasta keskustelee. Tämä ei välttämättä tarkoita sitä, että lapsi valehtelisi tai häntä olisi manipuloitu, vaan se usein johtuu lapsen lojaliteettiristiriidasta. Näin ollen ennen sopimuksen vahvistamista tulee osapuolten selvittää lapsen näkemys ja tämän tulee tapahtua ennen lastenvalvojan tapaamista. Tarvittaessa asiasta voi myös tiedustella lastenvalvojalta ja saada ohjeita.