Tiistai 8.5.2018 klo 14:59 – Helinä Häkkänen-Nyholm & Jan-Olof Nyholm
Vuonna 2014 Yhdysvalloissa julkaistu kyselytutkimus osoitti, että lemmikkejä koskevien oikeusriitojen lukumäärä on merkitsevästi lisääntynyt. Eniten riidellään koirista, mutta Yhdysvalloissa oikeusriitoja eroavien parien osapuolten kesken on ollut ainakin kissoista, käärmeistä, kilpikonnista ja papukaijoista. Myös Suomessa ainakin Kennelliitossa joudutaan ottamaan yhä useammin kantaa kysymyksiin, jotka koskevat yhteisomistuksessa olevan koiran oikeudellista asemaa avio- tai avoerossa.
Suhtautuminen erityisesti koiriin ja kissoihin on vuosien saatossa muuttunut ja nykyisin niitä pidetään yhä enemmän perheenjäseninä. Lemmikin merkitys erossa korostuu erityisesti silloin kun perheessä on lapsia. Lasten kanssa asumaan jäävä vanhempi saattaa perustella lemmikin jäämistä hänelle lasten tahdolla, kun taas lapsista toisaalla asuva vanhempi voi perustella sitä sillä, ettei hän halua jäädä kokonaan yksin ja lemmikki toimii vetonaulana sille, että lapset tapaavat häntä. Kumpaakin näkökantaa on helppo ymmärtää. Myös vailla lapsia elävien pariskuntien erossa lemmikki on usein perheessä tärkeässä roolissa.
Lemmikin omasta näkökulmasta sen edun mukaista on saada elää jommankumman omistajan kanssa, sen sijaan että eläin sijoitettaisiin esimerkiksi uuteen perheeseen. Oikeudellisesti arvioituna lemmikkieläintä käsitellään erossa irtaimena omaisuutena, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että se rinnastetaan esineeseen. Tiettävästi yhden poikkeuksen tästä ”eläin on irtain esine” -ajattelusta muodostaa Alaskan osavaltio, jossa tuomioistuimella on ilmeisesti velvollisuus huomioida lemmikin etu asiasta päätettäessä. Käytännössä tällöin on mahdollista, että tuomioistuin päättää eläimen tapaamisoikeudesta, elatuksesta ja asumisesta samoin kuin lasten osalta tehdään, ja että myös eläimelle voidaan määrätä edunvalvoja. Yhdysvalloissa lemmikkejä koskevat oikeusriidat ovat nousseet julkisuuteen aika ajoin. Vuonna 2000 huomiota sai Gigi -vinttikoiraa koskeva oikeusriita, joka kesti kaksi vuotta ja maksoi osapuolille 150 000 dollaria. Koiran yksinhuolto määrättiin sen emännälle, joka oli todistelussaan käyttänyt mm. eläinten käyttäytymisen asiantuntijaa, joka oli laatinut toimeksiannon perusteella emännän ja koiran kiintymyssuhdetta kuvaavan lausunnon tuomioistuimelle. Myös emännän kuvaama video ”päivä Gigin kanssa” kelpasi oikeudelle todisteeksi.
Voidaankin perustellusti kysyä, olisiko meilläkin järkevää omaksua käytäntö, jossa mahdollisen parisuhteen varalta laadittaisiin perheeseen kuuluvasta lemmikistä sopimus jo etukäteen eron varalta. Lemmikkiä koskevaa sopimusta laadittaessa tulee esimerkiksi koiran osalta harkita muun muassa seuraavia asioita:
- kenellä on parhaimmat edellytykset vastata koiran huolehtimisesta kuten sen ulkoiluttamisesta?
- oliko koira riidan jommallakummalla osapuolella ennen yhteen muuttoa?
- onko koira sitoutuneempi jompaankumpaan osapuoleen toista enemmän?
- onko koiralla ja sen omistajista jommallakummalla yhteinen harrastus, joka tulee jatkumaan eron jälkeenkin?
- Onko koiralla oikeus tavata sitä osapuolta, jonka luokse se ei jää asumaan ja jos, niin kuinka usein tällaisia tapaamisia on ja kuinka kauan ne kestävät?
Eläimen luonapitojaksoista voidaan laatia keskinäinen sopimus esimerkiksi siten, että eläin on viikon tai useamman viikon jaksoissa vuorotellen sen omistajilla. Toiseksi esimerkiksi hyvin hoidetusta erosta käy tilanne, jossa eläin on pääasiallisesti yhdellä omistajalla mutta tämän ollessa matkoilla, huolehtii toinen siitä. Laadittaessa sopimusta lemmikkieläimestä eron varalta, tulee myös huomioida se, kuka vastaa yhteisesti ostetusta lemmikistä aiheutuvista kuluista eron jälkeen. Eläimen ylläpito ja hoitokustannukset saattavat olla merkittävät ja omistaja voi joutua tekemään eläimen terveydenhoitoa koskevia vaikeitakin päätöksiä. Myös päätöksenteosta voi olla hyvä sopia eron varalta.
Noin 35 prosentilla suomalaisista kotitalouksista on joku lemmikkieläin. Monet lemmikit elävät yli 10-vuotiaiksi ja vaativat omistajiltaan sitoutumista. Iso-Britannialainen eläinsuojeluyhdistys PDSA onkin korostanut eron stressaavaa vaikutusta koirille ja eläimille ja tuonut esiin sen yhteyttä eläimen käytöshäiriöihin. Lemmikki tuo usein perheenjäsenilleen iloa ja sen kanssa elämiseen liittyy useita myönteisiä muistoja. Tämän ei tarvitse eläimen ja eron osapuolten osalta päättyä eroon.
Kysy lisää asiaan erikoistuneelta Lemmikkien lakipalvelut -asianajotoimistolta täältä.