Lauantai 18.3.2017 klo 14:16 – Helinä Häkkänen-Nyholm
Kätteleminen on ihmisille niin olennainen osa sosiaalista kanssakäymistä, että tulemme harvoin ajatelleeksi, mistä kättelemisessä eleenä oikeastaan on kyse ja mihin sen historia perustuu. Donald Trumpin presidenttiys on kuitenkin tuonut poliitikkojen välisen kättelyn median huomion keskipisteeseen hänelle ominaisen kättelytavan, tai kättelemisen välttämisen johdosta.
Kätteleminen opetetaan meille usein jo lapsena. Sen oppimista pidetään tärkeänä, koska se on monissa kulttuureissa niin olennainen osa sosiaalista kanssakäymistä. Ihmiset kättelevät kun he tapaavat, tutustuvat, onnittelevat, ottavat osaa, osoittavat kiitollisuuttaan ja vahvistavat sopimuksia. Kätteleminen viestittää luottamuksesta, kunnioituksesta ja tasavertaisuudesta, ja se edistää osapuolten yhteistyötä.
Kättelyn välttämisen tai sivuuttamisen tilanteissa, joissa sitä odotetaan, koetaan usein viestivän epäkunnioituksesta toista kohtaan. Lähes poikkeuksetta se koetaan myös tilanteessa olevan henkilön osalta loukkaavaksi ja johtaa tilanteessa hämmennyksen tunteen syntymiseen. Toisinaan kättelemättömyys voi olla yhteisesti sovittua kuten ilmeisesti tapahtui Yhdysvalloissa kolmannessa vaaliväittelyssä, jolloin presidenttiehdokkaat Hillary Clinton ja Donald Trump eivät väittelyn alussa lainkaan kätelleet, mitä ei ollut koskaan aikaisemmin Yhdysvaltojen historiassa tapahtunut. Kättelyn arvellaan historiallisesti kehittyneen luottamuksen osoituksen merkiksi siitä, ettei henkilö kanna asetta. Tämän valossa se, että ehdokkaat eivät kätelleet, oli vahva signaali.
Kättelytavoissa on huomattavia yksilöllisiä eroja. Kättely voi olla löysä, kova, puristava, ponnekas, vetävä, kämmen alas- tai ylöspäin oleva, lämmin, kylmä, kostea, kuiva sekä nopea tai pitkäkestoinen. Hyvänä kättelynä pidetään yleensä kättelyä, joka käsittää vankan ja kokonaisen otteen, napakan mutta verraten lyhytkestoisen käden ravistamisen sekä käteltävän silmiin katsomisen. Sukupuolierojakin kättelyssä löytyy: miesten kättelytapa on usein naisten kättelytapaa vankempi ja napakampi. Persoonallisuudeltaan ulospäinsuuntautuneiden henkilöiden kättelytapa on puolestaan tutkimusten mukaan lujempi ja vankempi kuin ujojen ja sosiaalisesti vetäytyneempien henkilöiden. Myös kulttuurilla on merkitystä: esimerkiksi Japanissa suositaan heikkoa tai pehmeää kädenpuristusta, kun taas Norjassa kättely on tapana tehdä vankasti ja napakasti.
Kättelytapamme vaikuttaa siihen, millaiseksi kättelyn toinen osapuoli meidät kokee ja minkälainen mielikuva hänelle meistä syntyy. Tilanteissa, joissa myönteisen vaikutelman luonnilla on tärkeä merkitys (esim. työhaastattelu, sopimusneuvottelu), kättelytavan merkitys korostuu. Tällaisissa tilanteissa omaan kättelytapaan kannattaa kiinnittää huomiota.
Presidentti Trumpin poikkeuksellinen kättelytapa on herättänyt hämmennystä ja kysymyksiä ympäri maailmaa. Japanin pääministeriä Shinzo Abea Trump kätteli valkoisen talon lehdistötilaisuudessa 19 sekunnin ajan vetäen aina välillä pääministeri Aben kättä voimakkaasti itseään kohti. Tällainen kättelytapa on hyvin kaukana japanilaisen kulttuurin kättelytavasta. Trumpilla toistuvasti havaittu tapa, jossa hän vetää käteltävän henkilön kättä voimakkaasti itseään kohti, on kulttuurissamme outo ja jopa aggressiivinen. Miksi ihmeessä Trump kättelee tuolla tavalla? Onko niin, että Trumpille on tärkeätä muuttaa niinkin tavallinen sosiaalinen kanssakäyminen kuin kättely jonkinlaiseksi hyper-maskuliiniseksi demonstraatioksi vallasta ja voimasta? Samaa voi tietysti pyrkiä viestimään myös kieltäytymällä kokonaan kättelemästä, kuten Trump teki Saksan liittokansleri Angela Merkelin kanssa pidetyssä lehdistötilaisuudessa. Motivoiko Trumpia tähän se, ettei media vain ”erehtyisi” luomaan hänestä mielikuvaa kättelytilanteessa tasavertaisena henkilönä käteltävän kanssa? Niin tai näin, Trumpin mahdollinen pyrkimys luoda itsestään mielikuvaa vallan ja voiman ilmentymänä kääntyy väistämättä itseään vastaan. Tuskin kukaan presidentti koskaan on luonut itsestään kättelytavallaan niin epäsosiaalista ja kömpelöä vaikutelmaa kuin mitä Trump toistuvasti tekee.
Voisit olla kiinnostunut myös näistä:
Kuinka presidentti Trump voi olla tuollainen?
Vittu mä tapan sut! – Suora uhkaaminen ei yleensä edellä poliitikkoon kohdistuvaa väkivaltatekoa