Kun tuomioistuimessa on käsiteltävänä lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskeva asia, voi tuomioistuin hankkia asiassa hyvinvointialueen selvityksen vanhempien ja lapsen tilanteesta. Tätä selvitystä kutsutaan olosuhdeselvitykseksi. Selvityksen tarkoituksena on antaa tuomioistuimelle tietoja perheen tilanteesta, lapsen elinolosuhteista ja muista asian ratkaisemiseen vaikuttavista seikoista.
Työskentelyn aikana selvityksenlaatijat voivat tavata sekä vanhempia että lasta. Tapaamisissa tehtyjen havaintojen sekä käytettävissä olevien asiakirjojen perusteella laaditaan tuomioistuimelle toimitettava selvitys.
Selvitystyöskentelyn käynnistyessä selvityksenlaatijat lähettävät vanhemmille kutsukirjeen, johon on kirjattu kaikki osapuolille varatut tapaamisajat. Samalla vanhemmille lähetetään esite, jossa kerrotaan oleelliset asiat selvityksen laatimisesta.
Selvitystyöskentelyn aikana työntekijät tapaavat vanhempia erikseen ja mahdollisesti myös yhteistapaamisella. Arvio siitä, voidaanko yhteistapaamista järjestää, tehdään aina tapauskohtaisesti ja siitä on mahdollista kieltäytyä. Jos yhteistapaamisen järjestämiselle ei ole estettä, pidetään sitä yleensä hyödyllisenä ja tärkeänä osana kokonaisuutta.
Olosuhdeselvityksen yhteydessä voidaan kummankin vanhemman luokse tehdä kotikäynti. Kotikäynnillä havainnoidaan mm. sitä, minkälainen huone tai oma tila lapsella on vanhemman luona. Tarkoituksena on selvittää, onko vanhemman koti sopiva lapsen asumiseen tai tapaamisiin. Samalla voidaan keskustella lapsen kanssa lapsen arjesta, ihmissuhteista, vapaa-ajasta ja muista asian kannalta merkityksellisistä asioista. Kotikäynnillä havainnoidaan lapsen ja vanhemman välistä yhdessäoloa ja vuorovaikutusta. Tarvittaessa voidaan järjestää myös lapsen ja vanhemman yhteistapaaminen toimistolla.
Osana olosuhdeselvitystä voidaan selvittää lapsen omat toiveet ja mielipide asiaan. Vaikka lasta voidaan tavata kummankin vanhemman kotona, lapsen mielipiteen selvittäminen tulisi tehdä puolueettomassa ympäristössä. Lapsen tapaaminen toteutetaan lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden hienovaraisesti ja haittaamatta lapsen ja vanhemman suhdetta. Jos asia koskee useampaa lasta, on kaikkia lapsia hyvä tavata erillisillä tapaamisilla.
Kun tapaamiset on pidetty ja selvityksenlaatijat ovat saaneet tarvittavat tiedot, ne kootaan yhteen ja selvityksenlaatija kirjoittaa selvityksen, joka toimitetaan tuomioistuimelle.
Lähde: Opas lapsenhuoltolain mukaisen sosiaalilautakunnan selvityksen laatimiseksi: Asiantuntijaryhmän suositus, Martta October & Jaana Tervo (toim.), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL 2022, PunaMusta Oy Helsinki, 2021