Käsitteet tapaava vanhempi, etävanhempi ja lähivanhempi ovat huoltoriidoissa yleisesti käytettävää terminologiaa. Käsitteiden avulla pyritään määrittelemään eron jälkeiseen vanhemmuuteen liittyviä rooleja. Käsitteet ovat yhteydessä siihen, ettei lapsella voi olla kahta kotipaikkaa ja osoitetta. Lapsella on oltava yksi virallinen asuinpaikka, ja näin ollen lapsi tulee merkitä asumaan jommankumman vanhemman luokse. Sillä vuoroasumista tulee pitää yhtenä lapsen asumisen muotona, vuoroasumisessa lapsella voidaan katsoa olevan kaksi lähivanhempaa, vaikka lapsella on vain yksi virallinen osoite.
Käsitteellä lähivanhempi tyypillisesti tarkoitetaan sitä vanhempaa, jonka luona lapsi virallisesti asuu eli on kirjoilla. Puolestaan siitä vanhemmasta, jonka luona lapsi ei ole kirjoilla, käytetään termiä etävanhempi. Käsitteellä tapaava vanhempi yhtä lailla viitataan siihen vanhempaan, joka ei ole kirjoilla samassa osoitteessa kuin lapsi. Se kuinka läheinen tai etäinen suhde lapsella on vanhempiinsa, tai kuinka ”etäällä” tai ”lähellä” vanhempi fyysisesti asuu, ei ole tekemistä näiden käsitteiden kanssa.
On havaittavissa, että edellä mainitut käsitteet ovat omiaan luomaan hämmennystä lapsessa ja mahdollisesti myös syventämään huoltoriidan osapuolten välistä konfliktia. Eroon liittyvä terminologia ei kannusta ja tue vanhemmuutta, vaan on omiaan etäännyttämään siitä. Käsite lähivanhempi voi esimerkiksi mahdollisesti luoda mielikuvan siitä, että toinen vanhempi on läheisempi lapselle kuin toinen ja että lähivanhemmalla olisi suurempi oikeus ja velvollisuus vastata lapsen hoidosta ja kasvatuksesta, vaikka käsite ainoastaan määrittää sen kumman vanhemman osoitteessa lapsi on kirjoilla. Käsitteen luomasta mielikuvasta poiketen, lapsen ja useimpien erovanhempien näkökulmasta ajateltuna lapsella on kaksi kotia.