Neuropsykiatrisista vaikeuksista käytetään myös nimityksiä neurokirjo, neuroepätyypillisyys ja tuttavallisemmin nepsy-haasteet. Neuropsykiatristen haasteiden lisääntynyt tutkimus ja tietoisuus on tuonut haasteiden käsittelyn pinnalle, ja monen lähipiiristä löytyy joku neurokirjolla oleva henkilö.
Neuropsykiatriset diagnoosit kuvaavat joitakin poikkeavuuksia henkilön neurologisissa piirteissä. Diagnoosin tarkoitus on kuvata tietynlaisen oirekuvan ilmenemistä henkilöllä, joka puolestaan voi kuvata hänen kokemiaan toimintakyvyn haasteita. Tyypillisinä neuropsykiatrisina diagnooseina voidaan pitää esimerkiksi ADHD:ta, autismikirjon häiriötä sekä Touretten oireyhtymää.
ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö (eng. attention deficit hyperactivity disorder) on neurobiologinen kehityksellinen häiriö, joka liittyy aivojen tarkkaavaisuutta ja vireystilaa säätelevien hermoverkkojen poikkeavaan kehitykseen. Häiriön pääoireet voidaan jakaa kolmeen eri ryhmään: 1) haasteet tarkkaavaisuudessa ja toiminnanohjauksessa, 2) impulsiivisuus ja 3) ylivilkkaus. Oireet voivat ilmetä eri henkilöillä eri tavoin, jonka vuoksi toinen häiriöstä kärsivä voi kokea haasteita pääasiassa esimerkiksi tarkkaavaisuudessa ja toinen lähes yksinomaa impulsiivisuudessa, joskin useampien potilaiden oirekuva on jakautunut tasaisesti kaikkiin ryhmiin.
Autismikirjon häiriö puolestaan on yleisnimitys ryhmälle kehityksellisiä neurobiologisia oireyhtymiä. Autismikirjon keskeiseen oirekuvaan kuuluvat erilaiset sosioemotionaalisen vastavuoroisuuden sekä sosiaalisen kommunikaation häiriöt. Näiden sosiaaliseen vuorovaikutukseen vaikuttavien ominaisuuksien lisäksi henkilöllä voi esiintyä toistavaa käyttäytymistä, rajoittuneita kiinnostuksen kohteita sekä aistitoimintojen poikkeavuuksia. Autismikirjon häiriön ohella henkilöllä voi esiintyä myös esimerkiksi oppimisvaikeuksia, kehitysvammaisuutta tai mielenterveyden häiriöitä.
Neuroepätyypillisyys on henkilön ominaisuus siinä missä muutkin, jonka vuoksi sille on syytä antaa jonkinlaista merkitystä myös oikeusprosessien aikana. Oikeudellisessa kontekstissa osana huoltoasioita neuroepätyypillisyydellä voi olla kolmenlaista vaikutusta: ensinäkin piirteet voivat vaikuttaa vanhemmuuteen, toiseksi piirteet voivat vaikuttaa lapseen tavalla, joka luo erityisiä haasteita tai vaatimuksia vanhemmuudelle ja kolmanneksi piirteet voivat vaikuttaa juristin ja asiakkaan asiakassuhteeseen. Neuropsykiatriset haasteet ovat usein periytyviä, jonka takia jonkinlaisia piirteitä voi esiintyä sekä vanhemmilla, että lapsilla. Tällaisten perheiden tilanteet ja ominaispiirteiden asettamat vaatimukset esimerkiksi arjen pyörittämiseen on syytä pyrkiä huomioimaan prosessissa tavalla, joka toteuttaa kaikkien oikeuksia.
Vanhemmalla esiintyvät neuropsykiatriset haasteet saattavat edellyttää säännöllistä hoitokontaktia tai tukitoimia arjen toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Voi olla, että vanhempi tarvitsee arjen tueksi esimerkiksi joitakin sosiaalihuollon avohuollon toimenpiteitä. Vanhemmalta voi vaatia poikkeuksellisen suurta ponnistelua esimerkiksi ylläpitää arjen rutiineita, pysytellä aikatauluissa tai muistaa varata lapsen säännölliset lääkärikäynnit. Lapsen neuropsykiatriset haasteet puolestaan voivat yhtälailla aiheuttaa tuen tarvetta esimerkiksi koulussa, sosiaalisissa suhteissa tai harrastuksien parissa. Lapsen oikeuksien toteutumisen kannalta on hyvin tärkeää, että vanhempi tiedostaa lapsen haasteet ja on valmiina hankkimaan lapselle tämän tarvitsemia tukitoimia.
Autismiliitto on nostanut esiin, että autismikirjon lapset ja nuoret saattavat jäädä välinputoajiksi palvelujärjestelmässä, jossa heidän tarpeitaan ei välttämättä tunnisteta. Tästä syystä on myös tärkeää, että vanhemmat hakeutuvat lapsen kanssa oikea-aikaisesti neuropsykologisiin tutkimuksiin. THL:n syntymäkohorttitutkimuksessa on myös huomattu, että autismikirjon lapsilla on korkeampi riski tulla sijoitetuksi kodin ulkopuolelle.
Mikäli perheessä esiintyy neuropsykiatrisia haasteita, voi oikeusprosessi tuntua poikkeuksellisen kuormittavalta. Lisäksi asiassa voi olla tarpeen esimerkiksi huoltoriitakontekstissa nostaa esiin seikkoja, jotka olisi hyvä huomioida arvioitaessa lapsen etua tai tarpeita sekä vanhemmuuden kykyä. Meiltä löydät asiantuntevat juristit toimimaan myös nepsy-haasteita sisältävissä juridisissa kysymyksissä.
Lähteet:
Castrén, Maija – Grönfors, Sami – Timonen, Tero – Tani, Pekka, Autismikirjon häiriöt. Teoksessa Juva, Kati – Hublin, Christer – Kalska, Hely – Korkeila, Jyrki – Sainio, Markku – Tani, Pekka & Vataja, Risto (toim.), Kliininen neuropsykiatria. Kustannus Oy Duodecim 2021.
Korkeila, Jyrki – Leppämäki, Sami – Virta, Maarit, Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD). Teoksessa Juva, Kati – Hublin, Christer – Kalska, Hely – Korkeila, Jyrki – Sainio, Markku – Tani, Pekka & Vataja, Risto (toim.), Kliininen neuropsykiatria. Kustannus Oy Duodecim 2021.
Autismiliitto, Autismikirjon lasten oikeudet. https://autismiliitto.fi/toiminta/vaikuttaminen/autismikirjon-lasten-oikeudet/
Autismiliitto, Autismikirjo perheessä. https://autismiliitto.fi/autismikirjo-perheessa/
Opinvoimala, Yleistä neurokirjosta ja neuropsykiatrisista vaikeuksista. https://opinvoimala.fi/sivu/yleista-neuropsykiatrisista-vaikeuksista