Keskiviikko 15.4.2020 – Jan-Olof Nyholm ja Reetta Sissonen
Olut saunan jälkeen tai lasi viiniä ruoan yhteydessä tuskin kuulostaa kenellekään huolestuttavalta alkoholinkäytöltä, johon tulisi puuttua. Huoltoriidoissa esiin nousee kuitenkin usein käsiteltäväksi asioita, joita ei olisi osannut ennakoida. Yksi näistä asioista voi juuri olla perättömät väitteet päihteiden väärinkäytöstä. Kun tilanne on riitainen, voi viikoittainen saunaolut yhtäkkiä muuttuakin huoleksi lapsen olosuhteista.
Väitteitä toisen vanhemman päihteiden väärinkäytöstä tehdään huoltoriitojen yhteydessä paljon. Kokemuksemme mukaan vain hyvin pieni osa väitteistä näytetään toteen tuomioistuimessa, ja silloin ne perustuvatkin tosiasiallisiin päihdeongelmiin, mutta monet väitteistä ovat liioiteltuja tai kokonaan tarkoitettu mustamaalaamaan toista osapuolta riidassa. Esimerkiksi alkoholin käyttöä pyritään korostamaan ja saamaan se näyttämään ongelmalta, jotta saataisiin luotua mielikuva huonosta vanhemmasta.
Tämä voi johtaa siihen, että vanhemman, jota syytetään huoltoriidan aikana aiheettomasti, täytyy todistella itseään, vaikka syytä väitteille ei lopulta olisikaan. Tällöin mustamaalaamisen johdosta vanhempi voi joutua jopa käymään huumeseulatutkimuksissa, jotta saa todistettua, että kyseessä todella on perusteeton väite. Tämä voi tietenkin tuntua hyvinkin epäoikeudenmukaiselta, jos perusteet epäillä huumeidenkäyttöä ovat hatarat. Oikeuskäytännössä seulatutkimukset on kuitenkin sallittu, ja sallitaan edelleenkin, mikäli toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Tuomioistuimella ei kuitenkaan ole valtuuksia määrätä ketään käymään päihdetestauksessa, ja nyt Helsingin hovioikeus onkin ottanut tähän asiaan myös suoraan kantaa eräässä tuoreessa ratkaisussa.
Helsingin hovioikeus antoi asiassa äskettäin ratkaisun, jossa se käsittelee huumausaineseulatutkimusten määräämistä. Käräjäoikeus oli päätöksessään velvoittanut kyseiseen huoltoriitaan liittyen toisen vanhemmista käymään huumeseulatutkimuksessa. Hovioikeus kuitenkin nyt katsoi, ettei huumausaineseulatutkimus ole ylipäätään määrättävissä lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan asian yhteydessä. He perustelivat tätä sillä, että perustuslain 7 §:ssä on turvattu jokaisen oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, johon ei voi puuttua ilman, että sen perusteista säädetään laissa. Myös perustuslakivaliokunta on ottanut asiassa samanlaisen kannan siitä, että päihdetestaus rajoittaa henkilön itsemääräämisoikeutta sekä puuttuu henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. Näin ollen koska rajoituksen tulee perustua lakiin, eikä laissa ole säädetty lasten huoltoa- ja tapaamisoikeutta koskien mahdollisuutta päihdetestaukseen, niin kuten edellä on todettu, ei tuomioistuin voi määrätä seulatutkimusta tai muuta sitä vastaavaa.
Nyt annettu ratkaisu ei muuta sitä, etteikö perusteltua huolta päihteiden väärinkäytöstä voitaisi ottaa huomioon tuomioistuimen ratkaisussa taikka kun mietitään lapsen tapaamisjärjestelyjä. Jos on painava epäily ja peruste sille, että toinen vanhempi käyttää esimerkiksi huumausaineita, tulee se ottaa huomioon tarvittavalla vakavuudella. Asiassa tulee punnita lapsen turvallisuutta suhteessa henkilön perustuslaissa turvattuihin oikeuksiin kuten em. henkilökohtaiseen koskemattomuuteen sekä perustuslain 10 §:n 1 momentissa turvattujen yksityiselämän ja henkilötietojen suojan kannalta.
Heikkojen väitteiden perusteella tehtyjen vaateiden ei siis tulisi menestyä, vaikka niitä ei erikseen kumota, mutta jos perusteet epäilylle ovat vahvat, voidaan asiaa ajatella siten, että kyse on näyttötaakan kääntymisestä. Ensin siis väite päihteiden väärinkäytöstä tulee näyttää toteen siten, että se muodostuu uskottavaksi. Jos näin on toimittu, tulee tällöin sen, kehen epäily kohdistuu, todistaa perusteltu väite sellaiseksi, että sillä ei enää ole merkitystä huoltoriidan yhteydessä, koska kuvattua ongelmaa ei enää ole olemassa. Tähän hän voi taas vapaaehtoisesti käyttää esimerkiksi huumausaineseuloja. Täysin eri asia on kuitenkin se, kuinka paljon tietoa tosiasiallisesti huumeseulojen kautta on mahdollista saada.
Hovioikeuden ratkaisu siis näyttäisi vahvistavan sen, ettei tuomioistuin voi määrätä lapsen vanhempaa huumausaineseulatutkimukseen edes vapaaehtoisuuteen perustuen. Mikäli näin kuitenkin halutaan toimia, tulee sen perustua riidan osapuolen omaan vapaaseen tahtoon. Hovioikeuden ratkaisu ei kuitenkaan millään muotoa muuttanut sitä asetelmaa, että lapsen oikeus olla yhdessä molempien vanhempien kanssa ei koskaan voi syrjäyttää lapsen turvallisuuteen ja suojelemiseen liittyviä asioita, ja joskus näiden yhteensovittaminen voi olla hyvin haastavaa ja siihen voi liittyä paljon erilaisia kysymyksenasetteluja.
Voisit olla kiinnostunut myös näistä:
Erossa esitetyt väitteet huonosta vanhemmuudesta voivat yllättää
Haagan puukotus ja lapsen turvallisuus valvotuissa tapaamisissa
Koronavirus: tietoa lapsen tapaamisoikeudesta poikkeustilanteessa