Maanantai 31.8.2015 klo 15:25 – Maaret Kallio
Psykoterapiasta on keskusteltu viime aikoina yhä enemmän. Se on tutkitusti tehokas hoitomuoto, joka perustuu psykoterapeutin ja terapiaan hakeutuneen henkilön väliselle vuorovaikutussuhteelle. Psykoterapian lähtötavoitteena on asiakkaan itsensä kuvaamien ongelmien hahmottaminen, tilanteen yhdessä jäsentäminen ja yhteisen työskentelyn myötä toivotun muutoksen tavoittaminen. Keskeisimpänä tavoitteena on asiakkaan psyykkisen kärsimyksen ymmärtäminen ja tavoitteellinen hoitaminen.
Moni pinnistelee mielen maailman vaikeuksien kanssa yksin. Mielen ongelmat, ihmissuhdevaikeudet ja hankaluus ymmärtää omaa itseä ovat hyvin tavallisia suomalaisten mielen vaikeuksia. Kun ymmärrys omien tunteiden syntyyn tai toistuviin ongelmallisiin toimintatapoihin ei etene yksin, on psykoterapiasta usein apua. Masennus, pakko-oireet, ahdistuneisuus, traumaattiset kokemukset tai elämän merkityksettömyyden kokeminen ovat usein salattuja, mutta tavallisia kokemuksia, joita hoidetaan psykoterapiassa.
Myös parisuhdetta voidaan tavoitteellisesti hoitaa pariterapiassa. Jos toistuvat riidat, tunneyhteyden puute, uskottomuus tai suhteessa koettu voimakas yksinäisyys yrityksistä huolimatta jatkuvat, voidaan pariterapiassa löytää suuntaviivoja suhteen tulevaisuudelle. Pariterapiassa keskitytään juurikin parin väliseen suhteeseen: miten molempien toiminta vaikuttaa toiseen ja mitä toiminnallisen pinnan alla todella tapahtuu.
Tänä päivänä yhä useampi osaa hakeutua ammatti-ihmisen luokse mielen pitkittyneissä murheissa ja parisuhteen kiemuroissa. Silti ammattiavun ääreen hakeutuminen tuntuu monesta edelleen vaikealta tai jopa hävettävältä. Ammattilaisen näkökulmasta kyse on ennemminkin apua hakevan taidosta kuin puutteesta: kyvystä huomata avuntarve ja hakea sille asianmukaista hoitoa. Siinä missä kipeä jalka tai särkevä hammas hoidetaan terveydenhoidon keinoin, voidaan yhtä lailla myös surevaa mieltä tai kriisiytynyttä parisuhdetta hoitaa psykoterapeuttisin menetelmin.
Psykoterapiaa on tutkittu paljon ja sen tiedetään olevan vaikuttava hoitomuoto. Moni kokee kuitenkin hämmennystä psykoterapiasuuntauksien viidakossa. Psykoterapiatutkimus kuitenkin osoittaa, että suuntausten sijaan keskeisemmäksi myönteistä muutosta ennustavaksi tekijäksi nousee terapeutin ja asiakkaan välille syntyvä luottamuksellinen terapiasuhde. Lisäksi psykoterapiassa tapahtuviin muutoksiin vaikuttavat asiakkaan ongelmien luonne, itsehavainnointikyky ja terapeutin ominaisuudet.
Sopivaa psykoterapeuttia etsiessä kannattaa kuunnella omia toiveitaan ja tarpeitaan sekä uskaltautua tapaamaan joskus muutamaakin ammattilaista ennen päätöksen tekemistä. Pohdintaa voivat auttaa hoitomuotoon ja terapeuttiin liittyvät kysymykset: Onko minulle merkitystä psykoterapeutin sukupuolella? Vai onko merkittävää paikka ja vastaanottoajat? Haluanko valita jotain tiettyä suuntausta edustavan psykoterapeutin? Tarvitsenko erityisosaamista esimerkiksi seksuaalisuudessa, parisuhteessa tai traumoissa? Vai tuoko tuttavan suositus turvaa terapian aloittamiseen? Onko terapeutilla oltava KELA-korvattavuus? Kuinka aktiivista osallistua keskusteluun kaipaan psykoterapeutilta?
Näitä ja muita mieltä askarruttavia kysymyksiä kannattaa pohtia kysyä jo ensimmäisellä käyntikerralla. Myös psykoterapeutin työkokemuksesta ja ammatillisesta koulutustausta kannattaa kysyä. Tarkista, että psykoterapeutti on Valviran hyväksymä. JulkiTerhikki on internetin välityksellä toimiva tietopalvelu, josta voi tarkistaa terveydenhuollon ammattihenkilön ammattipätevyyden.
Psykoterapian käyneet ovat tutkimuksissa kuvanneet terapian hyödyksi muun muassa itsetunnon ja itseymmärryksen parantumisen sekä toimintakyvyn ja sosiaalisten suhteiden kohentumisen. Oman elämäntarinan pohtiminen luottamuksellisessa suhteessa terapeutin kanssa on tuonut lisää armollisuutta ja ymmärrystä omiin tunteisiin ja kokemuksiin sekä kykyä muuttaa niitä. Mieli muuttuu ikään kuin väljemmäksi ja omat toimintatavat joustavammaksi ihmissuhteissa toimimisen kannalta.
Psykoterapiasuhde on ammatillinen, mutta myös läheinen ihmissuhde, jossa ilmenee usein itselle muutoinkin ihmissuhteissa nousevia tavallisia tunteita, tapoja tai aiempia pelkoja. Epäilykset, suuttumus, ihastus tai suhteessa ilmenevät kuprut ovat tavallisia kokemuksia terapiasuhteessakin. Merkittävää onkin saada käsitellä näitäkin avoimesti yhdessä terapeutin kanssa. Vaikeiden kohtien käsitteleminen lisää luottamusta, eikä suinkaan riko sitä.
Terapiaan tulosyyt ja toiveet vaihtelevat, mutta terapiasuhteen luottamuksellisuus ja turvallisuus ovat ongelmasta riippumatta keskeinen työskentelyalusta. Vaikka psykoterapeutti on pitkän koulutuksensa ja oman psykoterapiansa myötä tarkka havainnoimaan, on oman kokemuksen kertominen ja palautteen antaminen terapiassakin tärkeää.
PsyJuridican psykologiset ja psykoterapeuttiset palvelut
Lähde: Eronen, S.; Lahti-Nuuttila, P. (toim.) 2012. Mikä psykoterapiassa auttaa? Edita Publishing Oy.