Vainoaminen aiheuttaa lähes poikkeuksetta sen uhrissa erilaisia oireita ja epämiellyttäviä tunteita. Pelon lievittämiseen on monenlaisia keinoja, mutta tärkeintä on, ettei jää tilanteessa yksin. Myös ulkopuolisen avun hakeminen on usein tarpeellista.
Vainoamista tapahtuu monessa muodossa ja se on uhrille pelottavaa käytöstä ei-toivotun henkilön toimesta. Tärkeintä tilanteessa on minimoida kaikki vuorovaikutus vainoajaan, eli esimerkiksi viesteihin, sähköposteihin, puheluihin tai kirjeisiin on ehdottomasti jätettävä vastaamatta. Katso videolta vinkkejä, miten vainoajan kanssa kannattaa toimia.
Lähestymiskielto voidaan määrätä pääasiassa silloin, kun sinulla on perusteltu huoli siitä, että sinuun tullaan kohdistamaan rikos, tai sinua häiritään vakavasti. Kiellolla pyritään aina vaikuttamaan tulevaisuuteen, joten esimerkiksi aiemmin tapahtunut rikos ei yksinään ole riittävä syy lähestymiskiellon määräämiselle. Tällöin voi kuitenkin olla tarpeen tehdä rikosilmoitus.
Lähestymiskieltoa voidaan hakea tilanteissa, joissa sinua häiritään vakavasti, tai sinulla on perusteltu huoli siitä, että sinuun tullaan kohdistamaan rikos. Lähestymiskiellon määräämistä koskevan hakemuksen voi tehdä käräjäoikeudelle joko itse, tai sen laatimisessa voi kääntyä avustajan puoleen.
Loukkaava tieto voi olla esimerkiksi yksityisyyttä loukkaavaa materiaalia tai vastoin parempaa tietoa esitettyjä väittämiä. Videolla selitetään, mitä nämä käsitteet tarkoittavat ja mitä seuraamuksia loukkaavan tiedon levittämisestä voi olla.
Tällä videolla käsitellään henkisen pahoinpitelyn rikosoikeudellista asemaa sekä siihen vaikuttavia seikkoja. Mikä määritellään henkiseksi pahoinpitelyksi, ja minkälaisessa tilanteessa kyse voi olla rikoksesta?
Tässä kolmen videon sarjassa tutustutaan käräjäoikeuden tiloihin ja käytäntöihin, ensimmäisessä osassa aiheena on paikalle saapuminen. Miten tapaat oikeudellisen avustajasi oikeustalolla ja mitä vaihtoehtoja Sinulla on mennessäsi oikeussaliin?
Käräjäoikeustutustumisvideosarjan toisessa osassa käsitellään oikeussalia.
Videosarjan viimeisessä osassa tutustutaan sellaisiin käytännön asioihin kuten taukojen pitämiseen, tukihenkilön läsnäoloon ja istumajärjestelyihin.
