Torstai 19.3.2015 klo 17:05
Me kohtaamme työssämme päivittäin avioeroa ja huoltoriitaa läpikäyviä ihmisiä, joiden avun tarve on suuri, ja siksi työmme ei rajoitu arkipäiviin tai normaaliin työaikaan. Työmme on haasteellista ja emotionaalisesti kuormittavaa, sitä emme aio tai voi kieltää. Tästä huolimatta tai ehkäpä juuri siksi päätimme viime kesälomalla käyttää aikaamme siihen, että kirjoitamme kirjan, joka nyt on ilmestynyt. Se käsittelee, kuinkas muuten, avioeroja ja huoltoriitoja. Kirjan synty perustui huoleemme siitä, millainen suomalainen avioero- ja huoltoriitakulttuuri on ja miten se psyykkisesti vaikuttaa asiaan osallisiksi joutuviin henkilöihin. ”130 kysymystä avioerosta: Psykologin ja lakimiehen opas hyvään eroon” -kirjan tavoitteena on luoda realistinen kuvaus avioeroon liittyvistä oikeudellisista ja psykologisista haasteista. Kirjan kysymykset perustuvat muun muassa asiakkaidemme meille esittämiin kysymyksiin. Alle olemme koonneet joitakin keskeisimpiä viestejämme kirjasta.
Suomalaista avioero- ja huoltoriitakulttuuria luonnehtii vastakkainasettelu. Näin siitäkin huolimatta, että viime vuosina huoltoriitojen asiantuntija-avusteinen sovittelu on laajentunut valtakunnalliseksi. Avioeroon ja erityisesti jätetyksi tulemiseen liittyvät emotionaaliset haasteet tekevät sovinnollisen ratkaisun etsimisen ja siihen päätymisen vaikeaksi. ”Miksi ihmeessä minun pitäisi joustaa vaatimuksissani kun se s..a jätti minut” on usein jaettu ajatus eron synnyttämässä kiivaimmassa tunnemyrskyssä. Lukemattomia kertoja olemme myös havainneet, että riitelemisen ensisijaisena tavoitteena onkin riidan voittaminen ja toisen osapuolen häviäminen, jolloin tätä taistelua käydään yhä uudelleen ja uudelleen nostamalla prosessi toisensa jälkeen vireille tuomioistuimessa.
Avioero on emotionaalisesti jokaiselle osapuolelle menetyksen kokemus, riippumatta siitä mikä on ollut henkilön rooli erossa. Ihminen voi menettää erossa hyvin monia asioita: taloudellisen turvan, lapset, jaetut kokemukset ja muistot, rakastetuksi tulemisen kokemuksen ja tunteen, seksikumppanin, ystäviä, sukulaissuhteita, perheeseen liittyviä perinteitä, kodin, lemmikkieläimen, itselle tärkeän esineen jne. Tämä menetys aiheuttaa lähes aina ennemmin tai myöhemmin surua.
Avioero- ja huoltoriita tulee säännönmukaisesti huomattavan kalliiksi erityisesti jos se viedään oikeuteen. Perimmäinen kysymyksenasettelu tältä osin on kuitenkin se, ajatko asiaa sen takia että koet sen välttämättömäksi lapsesi kannalta vai siksi, että haluat vääntää asiasta kättä ex-puolisosi kanssa, jonka tulee kärsiä siitä että hän on kohdellut sinua väärin. Viimeksi mainitussa tapauksessa olisi varmaan hyvä ottaa aikalisä ja miettiä asiaa uudelleen.
Avioero ei välttämättä helpota lapsia omaavan pariskunnan kommunikointivaikeuksia vaan voi pahentaa niitä entisestään. Parisuhde päättyy eroon, mutta keskinäinen kommunikointi ja vuorovaikutus jatkuvat lasten vanhempina. Jos pariskunnalla on aikaisemmin ollut vaikeuksia keskustella ja tehdä päätöksiä lasten asioihin liittyvissä kysymyksissä esimerkiksi erilaisten kasvatusperiaatteiden vuoksi, nämä asiat eivät välttämättä helpotu eron jälkeen, joskin etäisyys saattaa myös vaikuttaa myönteisesti tähän. Näkemykset esimerkiksi siitä, mitä lapsi tai nuori harrastaa ja kuinka usein, minkä kielen hän valitsee koulussa, koska hän saa olla yötä kaverin luona ja mihin kellonaikaan hänen pitää tulla illalla kotiin, voivat vaihdella vanhempien välillä ja aiheuttaa huomattavan suurta eripuraa.
Avioero- ja huoltoriidassa ihmiset toisinaan muuttuvat tavalla, joka voi yllättää. Toisen riidan osapuolen mustamaalaamiskampanja voi saada yllättäviäkin piirteitä. Vai kuka olisi ajatellut, että henkilö voidaan oikeudessa toisen osapuolen lakimiesavustajan välityksellä leimata huonoksi vanhemmaksi, koska hän on esimerkiksi nuoruudessaan maalannut graffiteja? Tai että lapsistaan vastuullisesti huolehtinut vanhempi voidaan yrittää leimata psykoottisesti sairaaksi siksi, että hän käyttää nukahtamisvaikeuksiinsa unilääkettä, jota käytetään myös psykoosien hoidossa? Hämmennystä aiheuttaa usein se, että tällaiset syytökset todella tulevat sen henkilön suunnalta, joka muutama vuosi sitten on vannonut rakastavansa toista myötä- ja vastoinkäymisissä. Tällaiset syytökset yleensä rikkovat välejä, mutta toisaalta myös vahvistavat käsitystä siitä, että ero oli se oikea ratkaisu.
Lapselle vanhempien ero tarkoittaa väistämättä merkittävää muutosta hänen kiintymyssuhteissaan. Harva lapsi kokee vanhempiensa eroa helpotuksena, vaikka perheessä olisikin ollut vaikeuksia. Vanhempien eron kokeneiden lasten haastattelututkimukset ulkomailla osoittavat, että lapset haluavat tulla kuulluiksi, ja heille on tärkeätä se, että he voivat puhua ja luottaa vanhempiin ja kokea itsensä ja myös vanhempien välillä molemminpuolista kunnioitusta. Monissa eroissa tämä ihannetilanne ei valitettavasti toteudu, vaan lasten psyykkistä hyvinvointia uhkaa vakava lojaalisuuden ristiriita vanhempien ilmaistessa avoimesti pettymystään toisiinsa ja pahimmissa tapauksissa mustamaalatessa toista.
Edellä kuvatut avioeroihin ja huoltoriitoihin liittyvät asiat ja näkökulmat eivät tarkoita sitä, etteikö avioero voisi olla hyvä ratkaisu ja erota voi toki hyvin monella eri tavalla. Myös yhteisten lasten asioista voi päättää hyvin monella eri tavalla. Sovinnollinen ratkaisu on usein kaikkien osapuolten etu, joskin se ei aina ole mahdollista eikä edes suotavaa silloin kun eroon sisältyy esimerkiksi sellaisia psykososiaalisia piirteitä, joita ei voida lasten etujen näkökulmasta sivuuttaa. Parhaimmillaan sovinnollinen ratkaisu tarjoaa kuitenkin mallin jälkikasvulle siitä, miten tärkeissä ihmissuhteissa ilmeneviä konflikteja ratkaistaan. Valitettavasti se, tuleeko erosta sovinnollinen tai riitaisa, ei ole kuitenkaan yksin sinun päätettävissäsi oleva asia.
Harkittaessa eroa, erotessa ja eron jälkeenkin on usein varsin hyödyllistä pohtia niitä kaikkia erityiskysymyksiä, jotka liittyvät eron eri vaiheisiin. Tällainen valmentautuminen auttaa kohtaamaan vastaantulevat tilanteet ja elämänvaiheet. Miten esimerkiksi ajattelit järjestää lapsesi perhejuhlat, kuten rippijuhlat, eronneena vanhempana? Jos kohtaat uuden kumppanin, koska ja miten voisit esitellä hänet lapsillenne? Näitä ja 128 muuta kysymystä tarkastellaan kirjassamme. Eroaminen ja lapsen asioista päättäminen on tuskin koskaan täysin vaivatonta, kivutonta tai helppoakaan. Suurin osa ihmisistä kuitenkin selviää erosta hyvin ja valta-osa kokee elävänsä eron jälkeen aikaisempaa onnellisempaa elämää. Tämä kannattaa pitää mielessä niinä vaikeinakin hetkinä.
Voisit olla kiinnostunut myös näistä:
Miten avioeroprosessi käytännössä etenee?
Mitä huoltoriita maksaa? Vinkkejä kulujen kontrolloimiseen ja säästämiseen