Valvottuja ja tuettuja tapaamisia käytetään tavanomaisesti tilanteissa, joissa on jotain huolta lapsen turvallisuudesta ja hyvinvoinnista tapaamisten aikana taikka lapsen ja vanhemman suhteeseen liittyvien syiden takia. Vaikka molemmat tapaamiset toteutetaan niille tarkoitetussa erityisessä tapaamispaikassa, ei ole yhdentekevää, kumpi tapaamismuodoista valitaan. Näiden tapaamismuotojen ero on siinä, että valvotuilla tapaamisilla valvoja on läsnä koko tapaamisen ajan ja ylläpitää näkö- ja kuuloyhteyttä lapseen ja vanhempaan. Tuetuissa tapaamisissa valvoja on saatavilla tapaamisen ajan, mutta hänen jatkuvaa läsnäoloaan ei vaadita, toisin kuin valvotuissa tapaamisissa, vaan valvoja tarvittaessa osallistuu tai puuttuu tapaamisen kulkuun. Jos tuettu tapaaminen sujuu hyvin, valvojan rooli voi olla vähäinen, mutta hänellä tulee olla valmius puuttua tilanteeseen ja tarjota tukea ja ohjausta, jos se on tarpeen.
Väitöstutkimuksessani selvitin, perustellaanko valvottujen ja tuettujen tapaamisten keskinäistä valintaa tuomioistuimien päätöksissä. Aineistosta kävi ilmi, ettei tätä valintaa perusteltu läheskään kaikissa tapauksissa, vaan yleensä perustelut keskittyivät yksinomaan siihen, ovatko tapaamiset tapaamispaikassa vai ilman valvontaa tai tukea. Selvästi vähemmistöön kuuluvissa perusteluissa otettiin kantaa siihen, miksi valinta kohdistui juuri valvottuihin tai tuettuihin tapaamisiin. 59 %:ssa päätöksistä valinta valvottujen ja tuettujen tapaamisten välillä jätettiin perustelematta. Tätä voidaan pitää merkittävänä puutteena, sillä lapsen oikeuteen tavata vanhempaan tulisi puuttua vain sen verran kuin se on välttämätöntä. Valinta valvottujen ja tuettujen tapaamisten välillä tulisi aina perustella erikseen.
Minkälaisissa tilanteissa oikeuskäytännössä on sitten valittu juuri tuettuja tapaamisia valvottujen sijaan tai toisin päin? Tuettujen tapaamisten käyttöön useissa tapauksissa liittyi tilanne, jossa oltiin jo hyvin lähellä tilannetta, jolloin tapaamiset muuttuisivat valvomattomiksi, tai ratkaisun porrastus jatkuisi valvomattomiin tapaamisiin. Toisaalta valvottujen tapaamisten määrääminen tuettujen sijaan tapahtui tilanteissa, joissa tuettu tapaaminen ei olisi poistanut ongelmaa, minkä takia tapaamiset määrättiin tapaamispaikkaan. Näin oli esimerkiksi tilanteessa, jossa pyrittiin estämään vanhemman epäsopivat puheet lasten kuullen tai jossa lapsi tarvitsi samaa äidinkieltä puhuvan henkilön tapaamisiin.