Oikeusprosessin pituus usein huolestuttaa jo siinä vaiheessa, kun esimerkiksi lapsen huoltoa koskevaa asiaa ollaan vasta laittamassa tuomioistuimessa vireille. Käsittelyajat ovat olleet varsinkin korona-ajan jälkeen hyvin pitkiä, joten huoli on myös perusteltu. Jokaisen perustuslaissa määriteltyihin oikeuksiin kuitenkin kuuluu saada asiansa käsitellyksi ilman aiheetonta viivytystä, mikä tarkoittaa käytännössä, ettei oikeudenkäynnin kesto saa muodostua kohtuuttoman pitkäksi.
Valitettavasti keinot prosessin nopeuttamiseksi ovat usein hyvin vähäisiä, mutta korvauksena viivästyksestä, on säädetty laissa oikeudenkäynnin viivästymisestä mahdollisuus rahalliseen korvaukseen. Tällainen korvaus voi tulla kyseeseen niin riita-, hakemus- ja rikosasioissa sekä myös hallintotuomioistuimissa ja erityistuomioistuimissa. Myös valitettaessa ensimmäisen asteen päätöksistä esimerkiksi hovioikeuteen, voi korvaus myös tulla kyseeseen, vaikka asian käsittely käräjäoikeudessa olisikin sujunut nopeasti.
Syyn viivästymiseen tulee kuitenkin olla sellainen, että tuomioistuin on voinut vaikuttaa käsittelyn kestoon. Jos esimerkiksi tuomioistuin joutuu siirtämään käsittelypäivää kohtuuttoman kauas ruuhkasta johtuen, voi oikeus korvaukseen realisoitua. Jos taas esimerkiksi asiasi vastapuoli kieltäytyy tulemasta paikalle, ei oikeutta korvaukseen valtiolta pelkästään tähän seikkaan vedoten ole.
Vaatimus hyvityksestä tulee esittää ennen kuin viivästyneen asian käsittely on loppu, eli enää siinä vaiheessa, kun päätös on jo saatu, ei asiaa voi nostaa erillisenä käsittelyyn. Kun arvioidaan, myönnetäänkö hyvitystä, otetaan huomioon, onko asia ollut poikkeuksellisen laaja. Esimerkiksi rikosasioissa kyse voi olla useista syytekohdista, vastaajista ja laajasta esitutkintamateriaalista. Tällöin prosessi saa kestää pidempään. Myös ratkaisun viivästymisen konkreettinen merkitys itse asianosaiselle tulee aina arvioitavaksi, eli miten asian viivästyminen on juuri kyseessä olevassa tapauksessa vaikuttanut henkilöön itseensä. Korvauksen tarkoituksena on korvata sitä huolta, epävarmuutta ja muuta niihin rinnastettavaa haittaa, joka viivästyksestä henkilölle aiheutuu.
Hyvityksen määrä on myös säädetty laissa. Hyvityksen määrä minimissään 1 500 euroa vuodessa kultakin vuodelta, jona oikeudenkäynti on tuomioistuimen tai viranomaisen vastuulla olevasta syystä viivästynyt. Enimmäiskorvaus on lähtökohtaisesti 10 000 euroa.